Tulihan se kevät sieltä! Ja millä vauhdilla! Puutarhan luonnonkukat puhkesivat kukkaan yhdessä yössä.
Nyt tuntuu jopa vaikealta kuvitella, että viikko sitten saimme niskaamme vielä kunnon lumimyräkän. Kun lämpö viikonloppuna alkoi nousta keväisiin lukemiin, alkoi mökkipuutarhassakin tapahtua.
Sinivuokot, valkovuokot ja kevätesikot alkoivat avata nuppujaan heti kun lumi väistyi niiden päältä. Kevätesikot levittäytyvät mökkipihalla laajalle alueelle, jopa nurmikolle. Mutta keltaisena kukkivat primulat ovat ihania! Ne kestävät jopa maljakossakin muutaman päivän.
Puutarhan laitamilta löytyvät sitten valkovuokot sekä naapurin rajalta upeat sinivuokot, jotka kukkivat sekä pinkkeinä että sinisinä. Ensimmäiset kukkapenkin sipulikukatkin alkavat avata kukkiaan.
Kun kuukausi sitten laitoin leikatut omenapuun ja kirsikkapuun oksat hyötymään maljakkoon, en osannut aavistaa, miten iso ilo niiden kukkimisesta syntyy.
Kaksi takatalvea on aivan liikaa. Ne koettelevat etenkin puutarhaharrastajan kärsivällisyyttä. Kasvu kyllä etenee puutarhassa, mutta auttamattoman hitaasti. Eikä jo paljaaksi sulaneen maan peittyminen lumeen – kahteen kertaan! – yhtään helpota ahdistusta.
Kun kuukausi sitten leikkasin mökin omenapuut, otin samalla maljakkoon muutaman oksan. Uskaltauduin myös nappaamaan yhden oksan kirsikkapuusta.
Kirsikkapuun oksaan puhkesivat kukat kaksi viikkoa sitten, ja nyt omenapuun oksaan oli ilmestynyt ensimmäiset kukat. Miten ihanilta nuo kukat tuntuvatkaan! Ne tuovat lupauksen siitä, että kyllä kaikki vielä järjestyy. Kyllä se kevät sieltä pääsee pian kunnolla käyntiin!
Mökillä talven lepoajan viettänyt koristeapila ei piittaa koleista säistä. Päinvastoin se viihtyy erinomaisesti valoisan ikkunan edessä viileässä mökissä.
Oli fiksu siirto viedä koristeapila talveksi mökille. Sille kuuluu lepoaika, jonka alkaessa sen voi leikata alas ja antaa olla viileässä huonetilassa.
Tämä koristeapila ei viettänyt pitkää lepoaikaa, vaan alkoi kasvattaa lehtiä vain pienen lepohetken jälkeen. Nyt siihen on ilmestynyt ensimmäisiä kukkia, ja kukinta luultavasti tulee jatkumaan koko kesän ajan.
Kesä on apilalle haastava, sillä se kuivuu nopeasti ja näyttää kuivumisen nuukahtamalla. Toisaalta se myös virkoaa nopeasti vettä saatuaan.
Onneksi mökissä on kesäajan viilennyksen hoitava ilmalämpöpumppu, joten apilakaan ei tule kärsimään helteiden uuvuttavasta vaikutuksesta.
Sen kasvupaikankin voi pitää kesän ajan samana, sillä vaikka se on ison ikkunan edessä, ei se saa suoraa auringonvaloa kuin ihan ensimmäisinä aamuhetkinä. Sille riittää kuitenkin valoa koko päiväksi.
Talvikylvöt ovat tuottaneet kasvihuoneessa jo alkuja! Vaikka lämpötila on muutoin varsin kolea, riittää kasvihuoneessa kuitenkin lämpöä.
Maaliskuun loppupuolella tehdyt talvikylvöt itivät reilussa kolmessa viikossa. Ensimmäisenä tulivat esiin rucolat, salaatit ja retiisit. Pisimpään kestää pillisipulilla, josta alkavat vasta nyt neljän viikon jälkeen näkyä ensimmäiset alut.
Samaan aikaan kylvetyt pinaatit kärsivät liiasta märkyydestä, joten ne tuskin enää itävät. Sinipallo-ohdakkeen siemenet itivät hienosti viime viikolla.
Taimet ovat nyt saaneet suojakseen hallaharson, sillä kylmiä öitä on vieläkin luvassa.
Syksyllä kasvihuoneeseen istuttamani valkosipulit joutuivat kokemaan kovia. Joko myyrä tai hiiri pääsi kasvihuoneeseen myöhään syksyllä, ja valkosipulit taisivat maistua sille – vaikka niin ei pitäisi käydä. Laitoin loukun kasvihuoneeseen heti kun tämän vierailun huomasin, mutta loukku säilyi tyhjänä talven ajan.
Onneksi osa valkosipuleista säästyi voron kynsistä!
Suuri osa mökkipuutarhaan tulevien kesäkukkien esikylvöistä on jo tehty ja ensi kesän kukkaloiston laajuus alkaa hahmottua.Viime kesä antoi oppia lajivalintoihin.
Mökkipuutarhaan tulee tänä vuonna paljon tuttuja kukkia, mutta mukaan mahtuu myös pari uutta tulokasta.
Suurin osa esikylvöistä on jo aluillaan. Ikisuosikkini koristeporkkana jatkaa kukkapenkissä tänäkin vuonna, ja sen taimet ovat jo isoja ja terhakoita. Myös kosmoskukka löytää tulevana kesänä paikkansa mökkipihalta, mutta viime kesästä opin, että sen paikka ei ole samassa kukkapenkissä koristeporkkanan kanssa. Molemmat kasvavat korkeiksi, ja erityisesti kosmoskukka hujahti pituutta reilusti kahteen metriin. Kaksi näin kookasta ja tilaa vievää kukkaa eivät mahdu jatkossa samaan penkkiin.
Kukkapenkissäni on aina tilaa toiselle suosikilleni, jättiverbenalle. Sen aion hankkia valmiina taimena, sillä aiemmat yritykseni jättiverbenan esikasvattamisesta eivät ole onnistuneet.
Viime vuonna kukkapenkissä oli myös ikiviuhko, mutta se jäi harmillisesti tilaa vallanneen kosmoskukan jalkoihin. Nyt ikiviuhkon siemenet on kylvetty esikasvatukseen, ja se saa penkistä kesällä paremman paikan.
Uutena tulokkaana mökkipuutarhassa tulevat kasvamaan koreatörmäkukka ja tsinnia. Niiden esikylvö on sujunut hyvin ja taimet kasvavat – vaikkakin hitaasti. Edellisen kerran tsinniat kasvoivat mökillä muutama vuosi sitten, mutta eivät menestyneet. Nyt ne saavat aurinkoisemman kasvupaikan ja tulevat toivottavasti menestymään.
Näiden lisäksi laitoin kukkapenkkiin jo kuukausi sitten talvikylvönä iisopin ja sinipallo-ohdakkeen siemenet, uusia kokeiluja nekin. Jännä nähdä, miten niiden käy.
Penkissä odottavat myös viime kesänä uuteen kasvupaikkaan siirretyt pionit, joissa näkyy jo kasvun merkkejä. Daalioiden juurakotkin ovat jo mullassa saunan eteisessä, pian on aika kurkata, josko niissä näkyisi kasvua.
Suunnitelmat ovat siis jo pitkällä, tervetuloa kesä ja kukat! ❤
Putkinotko 