Chilin ja tomaatin taimet kukoistavat kaupunkipihalla

chilin ja tomaatin taimet

Viikko sitten istutin chilin ja tomaatin taimet ulos. Silloin se tuntui vähän uhkarohkealta ratkaisulta, mutta ei enää. Lämpö on tehnyt tehtävänsä ja taimet kasvavat hyvää vauhtia.

Meidän pienellä kaupunkipihallamme ei ole kasvihuonetta tai mitään muutakaan suojaa taimien kasvatukseen. Silti olen jo vuosien ajan kasvattanut chilejä ja tomaatteja pihallamme, ja ihan hyvällä menestyksellä. Eteläpihalla riittää aurinkoa aamupäivästä myöhäiseen iltapäivään. Piha on suojainen, ja usein tuulikaan ei pääse sitä viilentämään.

Viikko sitten istutin siemenstä kasvatettamani chilin (’Cayanne Long Slim’) ja kirsikkatomaatin (’Tiny Tim’) taimet, basilikat, persiljat ja oreganot ulos. Ne eivät ole edes tarvinneet harsoa suojakseen öisin, sillä yöt ovat olleet reilusti kymmenen asteen korvilla tai ylikin – ja päivät helteisen paahtavia.

Tomaattisatoa alkaa jo tulla, ja chilieissä huomasin tällä viikolla ensimmäiset kukat. Hyvin ovat siis lähteneet kasvuun! Kirsikkatomaatit saivat tammikuussa alkunsa vesiviljelyssä, siitä voit lukea lisää postauksestani IKEA Testaajana.

tomaatti Tiny Tim

chilin kukka

chilin ja tomaatin taimet

basilika kasvupussissa

oreganon taimi

Mainokset

Puistokävelyllä Träskändan kartanopuistossa

Träskändan kartano

Rakastan kartanopuistoja! On upeaa tutustua niiden historiaan ja saada sitä kautta  kosketus menneeseen elämäntyyliin ja mielenkiintoisiin käänteisiin. Tämä kaunis ja kulttuurihistoriallisesti arvokas Träskändan kartano ja sen puisto löytyvät Espoosta.

Träskändan kartano on perustettu 1700-luvulla. Kartanon ja sen puiston historiaan nivoutuu Venäjän keisari ja Suomen suurruhtinas Aleksanteri II vierailu vuonna 1863 Suomen valtiopäivien avajaisten yhteydessä. Kartanon omistajiin on kuulunut myös aikansa mahtinainen Aurora Karamzin. Kartano on tuhoutunut tulipaloissa kaksi kertaa. Nykyinen päärakennus on 1890-luvulta, ja siinä toimii nykyisin hoivakoti.

Träskändan kartano

Kartanopuiston on nähnyt erilaisia vaiheita. Alunperin se oli symmetrinen muotopuutarha, myöhemmin siitä tuli barokkipuisto. Nykyasuunsa englantilaisena maisemapuistona se tuli Aurora Karamzinin omistuksessa 1800-luvun puolivälissä. Puistoon liittyy myös  upea luonnonsuojelualue. Puistossa on vanhoja jalopuita: tammia, jalavia ja lehtikuusia. Suurin puista on aivan Glimsinjoen ylittävän sillan kupeessa. Mahtavalla tammella on ympärysmittaa 5,5 metriä ja ikää 300 vuotta. Huikea näky näin keväällä, kun kaikki oksat erottuvat selkeästi!

Träskendan tammi

Lämmin kevätilta oli mitä mainiointa aikaa pienelle puistokävelylle. Puistossa risteilee paljon hiekkateitä, joita pitkin pääsee katsomaan niin luonnonsuojelualuetta kuin kartanon ympäristöä. Tässä muutamia makupaloja puistosta, käykää ihmeessä tutustumassa paikan päällä!

vaahterankukka

Träskändan kartanon suihkulähde

tulppaani

Träskändan kartanon puisto

sammalpuunrungolla

Träskändan kertano

Roihuvuoren Kirsikkapuisto on nyt kauneimmillaan

Roihuvuoren kirsikkapuisto

Kirsikkapuut ovat nyt tulvillaan vaaleanpunaisia kukkia. Roihuvuoren Kirsikkapuistossa Helsingissä on peräti yli 150 kirsikkapuuta. Mikä upea kukkapilvi niistä syntyykään!

Voi tätä kukkien määrää! Roihuvuoren Kirsikkapuiston (osoite Jättiläisenpolku 1) puut olivat äitienpäivänä upeassa kukkaloistossa ja sää mitä erinomainen piknikille. Vaaleanpunaisten kukkien alle kerääntyikin jo aamusta paljon perheitä ihailemaan kukkivia kirsikkapuita ja nauttimaan upeasta keväisestä lämmöstä.

Mekin veimme äitienpäivän kunniaksi anopin ihailemaan kukkaloistoa ja nautimme kahvit kirsikkapuiden alla. Ensi perjantaina puistossa vietetään jokavuotista Hanami-juhlaa, saa nähdä ovatko kirsikkapuut vielä silloin samanlaisessa loistossa. Jos ehdit, niin käy tiistaina 15.5. opastetulla kävelykierroksella puutarhassa klo 18-19.30.

Roihuvuoren Kirsikkapuisto

kirsikankukat

Roihuvuoren Kirsikkapuisto

Kävelimme myös läheiseen japanilaistyyliseen puutarhaan, joka on todella kaunis kivi- ja kalliopuutarha. Sinne oli Kirsikkapuistosta hyvät opasteet kevyenliikenteen väylää pitkin. Roihuvuorelaisten kerrostalojen välistä löytyvä puutarha on todellakin käymisen arvoinen paikka. Tänne tulen uudestaan kesällä, kun puut ovat lehdessä. Näkymä oli satumainen jo näin keväällä, kun sammal peitti kauniita kiviä ja kalliota.

Roihuvuoren japanilaistyylinen puutarha

Roihuvuoren japanilaistyylinen puutarha

Roihuvuoren japanilaistyylinen puutarha

Roihuvuoren japanilaistyylinen puutarha

Toukokuun ihanaa vihreyttä mökillä

pikkumaljakkoOi ihana toukokuu! Ja mökillä se on ihanimmillaan juuri nyt. Vihreä on vallannut mökkipihan ja ujuttautunut myös sisälle.

Toukokuussa on todellakin taikaa. Mikään muu kuukausi ei ole niin täynnä iloa, kasvun voimaa ja kesän odotusta. Mökillä kaiken tämän näkee selvimmin. Pihalta ei malttaisi lähteä millään pois.

Kuljin tänään mökkipihalla kamera kädessä ja ikuistin sieltä muutamia parhaita paloja. Mårbackan nupuissa näkyy jo häivähdys väriä, vuorenkilvet avaavat kukkiaan ja mustikanvarvut ovat jo täynnä kukkanuppuja. Salaa se kaikki ihana vihreys päätyi myös sisälle mökkkiin! 🙂

pihlajanoksa maljakossa

kalenteri

lemmikki

vuorenkilpi

pelakuut

mökki

mustikankukat

Viljelylaatikko uudistui puuöljyllä

versomaalattu

Monta kesää käytössä ollut viljelylaatikko kaipasi tänä kesänä uutta pintakäsittelyä. Sen ilme kohenikin kummasti uudella puuöljyllä.

Meillä on ollut jo monta vuotta käytössä Kekkilän jalallinen viljelylaatikko. Se oli ostettaessa kauniin vaalea, mutta on vuosien aikana haalistunut auringossa. Viime syksynä päätin, että laatikko tulee saamaan tänä keväänä uuden pintakäsittelyn.

Sain käsiini pikkupurkillisen upouutta kasviöljypohjaista Tikkurilan Patio Verso -puuöljyä, joka on tarkoitettu juurikin tällaisten viljelylaatikoiden käsittelyyn. Sitähän piti siis heti kokeilla.

viljelylaatikon maalaus puuöljyllä

Siis maalaussivellin heilumaan ja öljyä pintaan! Se sujuikin sutjakasti, sillä varsin ohut öljy oli helppo sivellä laatikon pintaan ja se imeytyi siihen hyvin. Tuollaisen pienen viljelylaatikon käsittelyyn meni aikaa vain vartti. Sen jälkeen annoin pinnan kuivua tunnin verran, käänsin laatikon vielä oikein päin ja maalasin vielä sisäpuolen laudat. Seuraavana päivänä laatikko olikin sitten valmis käyttöön.

viljelylaatikon maalaus puuöljyllä

Pinnasta tuli varsin mainio. Sävynä on ladonharmaa, muut vaihtoehdot olisivat olleet musta, vihreä ja ruskea. Tähän olen tyytyväinen, ja toivottavasti ovat myös vastamaalattuun laatikkoon päässeet taimet. 🙂

puuöljyllä maalattu virhelaatikko

puuöljyllä maalattu viherlaatikko