Vahakukka on talvikimppujen sulostuttaja

vahakukan oksa

Herkänkaunis vahakukka on ollut jo pitkään yksi suosikkileikkokukistani. Se on talven ja kevään ajan saatavana oleva leikkokukka, joka säilyy pitkään kauniina niin maljakossa kuin kimppunakin.

Vahakukka kuuluu myrtteihin, ja sen toinen nimi onkin vahamyrtti. Se kasvaa endeemisenä varsin kaukana meiltä, Länsi-Australiassa. Vahakukan lehdistä tulee mieleen havupuu tai jopa rosmariini! Pienen ja kauniin valkoisen tai aniliininpunaisen kukan sekä havupuumaisen lehden yhdistelmässä on jotakin kiehtovan kaunista, vastakohtien viehätystä. Ehkä tuo yhdistelmä juurikin tekee vahakukasta niin lumoavan.

vahakukka

Vahakukan kukkaoksa säilyy maljakossa pitkään, kun sen varteen leikkaa viiston imupinnan ja antaa sille kuumaa vettä ja virkistettä. Vahakukka sopii mainiosti myös kukkakimppuihin vaikka tulppaanin seuraan. Vahakukkia on saatavana vielä huhtikuuhun asti ja seuraavana kerran taas marraskuussa.

Minusta se on kuitenkin parhaimmillaan juuri näin, oksana maljakossa. 🙂

vahakukat maljakossa

vahakukka ja tulppaani kukkakimpussa

 

Mainokset

Helppo naruamppeli kultaköynnökselle

DIY naruamppeli

Kultaköynnös oli kasvanut niin lonkeroiseksi, että hyllyllä ollessaan se kurotteli jo liian lähellä lattiatasoa. Oli siis aika nostaa se ylös korkeuksiinsa, ja sehän tarkoitti amppelin valmistamista.

Netti on pullollaan naruamppelin teko-ohjeita, ja niistä saa hyvät pohjatiedot amppelin tekemiseen. Kun taidot karttuvat, voi erilaisilla solmuilla saada varsin näyttäviä amppeleita. Minä lähdin liikkeelle ihan tosi simppelistä perusmallista, sillä lähdin tekemään ensimmäistä amppeliani.

 

Valitsin materiaaliksi venyvän trikookuteen, jota minulla sattui olemaan kerä varastossa. Trikoosuikaleethan voisi tehdä itsekin vaikka vanhoista t-paidoista, mutta tällainen valmis kude on kyllä helppo materiaali. Novitan Strömsö-trikookuteessa on puuvillan lisäksi polyamidia, joka antaa sille lujuutta. Toki trikookude myös venyy, eikä ketsä kovin isojen ruukkujen painoa, sellaisille kannattaa valita napakampi matriaali.

amppelinarut

Leikkaa narusta tai trikookuteesta kahdeksan samanpituista pätkää. Aseta pätkät tasaisesti vierekkäin.

naruamppeli tirkookuteesta

Solmi pätkät kiinni toisesta päästä tiukalle solmulle. Etene sitten solmusta alaspäin niin, että sidot kaksi lankaa solmulla yhteen noin 3-4 cm:n päästä pohjasolmusta.

naruamppeli trikookuteesta

Sido seuraavaksi solmut niin, että otat kahden narun puntista vasemmanpuoleisen narun ja sidot sen solmuun seuraavan puntin oikeapuoleisen narun kanssa noin 3-4 cm:n päähän edellisistä solmuista. Näin muodostuu kalanverkkokuvio.

Voit jättää solmujen solmimisen tähän, mutta toki voit solmia niitä enemmänkin samalla tyylillä. Solmut on hyvä mitoittaa käytettävän ruukun mukaan niin, että ensimmäiset solmut jäävät tukemaan ruukun keskiosaa ja toiset jäävät ruukun yläpuolelle ohjaamaan naruja ja tukemaan ruukkua.

Tee lopuksi vielä iso solmu ylös ja ripusta amppeli siitä tukevaan ripustuskoukkuun.

Nyt saa kultaköynnös luikertaa rennosti alaspäin!

amppeli trikookuteesta

naruamppeli trikookuteesta

 

 

Suloiset minikasvit pistokkaista

minikasvit juomalaisessa

Nyt tuntuu olevan vallalla oikea minikasvibuumi. Innostuin niistä itsekin, kun mullanvaihdon yhteydessä oli aika jakaa huonekasveja.

Minun minikasvini ovat siis pistokkaita niistä huonekasveista, joita minulla on kotonani. Puutarhamyymälät mainostavat nyt varta vasten minikasveja, mutta saman asian ajavat siis pistokkaatkin.

Muorinkukka ja rahapuu sopivat hyvin minikasviryhmiin. Laitoin Ultima Thule -lasien pohjalle hieman ruukkusoraa ja istutin rahapuun ja muorinkukan pistokkaat multaan. Kirkas lasi tuo kivan kontrastin tummalle mullalle ja kasvien syvänvihreille lehdille.

Muorinkukka asettui myös kuin luonnostaan vanhaan Arabian kermanekkaan. 🙂

minikasvi muorinkukka kermakossa

minikasvit muorinkukka ja rahapuu juomalaisessa

Viirukirjotähden olin jo aiemmin istuttanut isoon lasipurkkiin, jonne olin tehnyt sille minimaiseman erilaisten koristehiekkojen ja kivien avulla. Nyt tuntuu, että nimenomaan tämä viirukirjotähti pukkaa esiin minikasvien tähtenä. Hauskan näköinen se onkin, ja sopii hyvin tähän hiekkamaisemaan. Sen kastelemisessa vain on haasteensa, sillä kasteluvesi pitää ujuttaa varovasti juurelle niin, ettei se turhaan jää ruusukkeeseen ja mädännä kasvia. Mutta onneksi viirukirjotähti pärjää harvemmallakin kastelulla. 🙂

minikasvi viirukirjotähti

viirukirjotähti lasipurkissa

 

Lyhdyt lumisen mökkipihan valopilkkuina

huopikkaat ja kuusenoksat

No nyt on lunta ja pakkasta! Mökkipihalla molempia riittää niin paljon, että oli ihan pakko lisätä tunnelmaa ja tehdä lapsuudesta tuttuja jäälyhtyjä.

Laitoin jäälyhdyt jäätymään mökkipäivää edeltävänä iltana – eli ämpäri vain puolilleen vettä ja ämpärit ulos pakkaseen yöksi. Aamulla oli kätevä nostaa ämpärit auton takakonttiin ja kumota ne sitten mökillä paikoilleen. Lyhdyt olivat jäätyneet juuri sopivasti niin, että niissä oli kaunis parin sentin paksuinen reuna ja pohja – ja aivan upea kirkas pinta.

jäälyhdyt portailla

jäälyhty

Mökin etuovelle toin kuusen havuja ja laitoin korkean vanhan lasipurkin pohjallekin pari pientä havunoksaa. Sujautin sinnekin kynttilän, ja niin sai etuovikin pienen valopisteen.

laispurkissa lyhty ja havuja

vanha luuta ja havuja

Kaipaan jo kevättä ja puutarhojani!

ranskanlaventeli

Lumen täyttämän puutarhan katseleminen saa kaipaamaan kovasti jo kevättä ja kasvien kasvuunlähtöä. Kaipaan erityisesti kaupunkipihaltani ihania perennoja ja mökkipuutarhasta upeaa papulanruusua. Ja muutamia muitakin kukkia ja pensaita.

Päivänvalon lisääntyminen saa puutarhakaipuun kasvamaan. Ei auta kuin selailla edellisen kesän kuvia ja ihailla sitä kukkaloistoa, jonka se tarjosi. Vaikka viime kesä olinkin varsin viileä, tuntuivat monet kukat ja pensaat viihtyneen erityisen hyvin. Mökkipihallamme ruusut kukkivat komeasti ja pitkään, eikä hovijasmikkeen kukinta ole koskaan ollut niin runsas kuin viime kesänä. Erityisesti minua ilahdutti papulanruusun kaunis kukinta.

papulanruusu

hovijasmike

Talven jäljiltä on jännä nähdä, miten mökkipuutarhan uudet hankinnat ovat talvesta selvinneet. Miten ´Miss Bateman´-kärhön talvisuojaus onnistui, entä löysinkö punahatulle sopivan kasvupaikan?

´Miss Bateman´

punahattu

Kaupunkipihaamme ovat jo pitkään sulostuttaneet ihanat perennat, jotka talvehtivat yrttipenkissä ja pääsevät kevään tullen isoihin ruukkuihin. Viime vuonna tarhalaukkaneilikka kukki upeasti koko kesän, se nautti kesän viileydestä – tarhajukkaviiniköynnös taas ei niinkään. Sen sato jäi varsin pieneksi, vaikka lehdet kasvoivatkin loppukesästä peittämään koko rivitalopihamme aidan.

tarhalaukkaneilikka

Ja ihana pioni, jonka kukkimista odotan aina innolla! Ikävä on jo kauniin aniliininpunaisia kukkiasi! 🙂

pioni