Pelastetaan kultaköynnös!

Luottoviherkasvini kultaköynnös on viime aikoina voinut huonosti. Se on kellastuttanut ja pudottanut lehtiään ja näyttänyt kovin nuutuneelta. Pelastustoimet olivat siis tarpeen.

Kultaköynnös on yksi pitkäikäisimmistä viherkasveistani, mutta viime viikkoina se on näyttänyt huonovointiselta. Sen lehdet ovat kellastuneet ja pudonneet, ja se on tarvinnut normaalia enemmän kastelua. Siltikin lehdet ovat heti parin päivän päästä näyttäneet nuutuneilta.

Nämä ovat selkeitä merkkejä siitä, että ruukku on käynyt sille liian pieneksi eikä mullassa ole sille enää tarpeeksi ravinteita. Siispä uutta ruukkua vaihtamaan.

Kun otin kultaköynnöksen lähitarkasteluun, huomasin sen juurien olevan jo pahasti esillä mullasta. Ja kun otin kasvin pois ruukusta, olivat sen juuret todellakin täyttäneet koko ruukun. Multaa ollut enää nimeksikään, ja se vähä mitä jäljellä oli, oli kutistunut haperoksi.

Hankin kultaköynnökselle uuden isomman ruukun ja poistin osan vanhemmista juurista. Uutta multaa sekaan, ja johan juuret pääsivät mullan peittoon. Samalla katkaisin yhden lehdettömän oksan, jonka päässä kuitenkin oli hyvää kasvua ja laitoin latvapistokkaan juurtumaan lasipulloon. Se pääsee juurtumisen jälkeen takaisin samaan ruukkuun. Samaa kikkaa olen käyttänyt aiemminkin, kun kultaköynnös on varistanut lehtiään.

Nyt vain odottamaan, mitä uusi ruukku ja mullanvaihto saavat kultaköynnöksessä aikaan! Näyttääkö se jo heti jopa hiukan piristyneeltä?

Viherkasvivillitys näkyy myös meillä

Viherkasvit ovat villinneet monet, ja meillekin on ilmestynyt uusia kasveja vanhojen seuraksi. Uusia tulokkaita ovat juoru, kaktus ja peikonlehti.

On ollut hauska huomata, miten lehdet ja somet ovat nyt täynnä juttuja viherkasveista. Ihanaa, että ihmiset ovat löytäneet kasvien hoitamisen ilon!

Meidänkin viherkasvimme lisääntyivät muutama viikko sitten. Hankin meille kirjojuorun, minipeikonlehden sekä pallokaktuksen. Juuri nämä kasvit ovatkin nyt suosituimpien ja trendikkäimpien viherkasvien listoilla.

Peikonlehti olisi ollut meille liian iso, mutta tämä miniversio soveltuu meille mainiosti. Halusin myös juorun, joka rönsyäisi kivasti yli äyräidensä, ja valitsin kaunislehtisen kirjojuorun. Kolmantena hankintana oli kaktus, ja valita osui hauskaan pallokaktukseen.

Nyt kun valoa taas riittää, viihtyvät viherkasvitkin vaikka vähän syrjemmällä seinustalla. Kaikki pöytäpinnat alkavatkin olla jo täynnä, kohta näitä kasveja pitää alkaa sijoittaa moneen kerrokseen. 🙂

Maija on talven selviytyjä!

Tämä isomaija on talven selviytyjä, ehdottomasti! Luulin jo menettäneeni sen, mutta näin komeasti se tuottaa uutta lehteä!

Viime keväänä hankkimani isomaija voi huonosti koko syksyn. Se kuivatti lehtiään, ja yritin pelastaa sitä sumuttelemalla ja antamalla sille mahdollisimman aurinkoisen kasvupaikan kodissamme.

Mikään ei auttanut, ei edes mullanvaihto, se vain pudotteli lehtiään. Lopuksi jäljelle jäi vain yksi ainoa lehti.

Koska se ainokainen lehti näytti kuitenkin olleen elossa, annoin maijan jatkaa talvilepoaan. Kastelin sitä säännöllisesesti, mutta en liikaa, sillä luulen liikakastelun olleen syy maijan nuukahtamiseen.

Loppuvuodesta maija ilahduttikin nostamalla esiin ensimmäisen uuden lehdenalun. Sitä seurasi toinen, sitten taas toinen, ja nyt maijassani on jo neljä lehteä, ja viides on avautumassa.

Maija siis on todellinen talven selviytyjä! Olen siitä iloinen, sillä maijassani on huikean kauniit lehdet! Nyt vain jatkan tarkkana sen kastelua: en anna liikaa vettä.

Talvi on ollut ankara viherkasveille

Loppuisi jo tämä pimeys! Talvi on ollut viherkasveilleni ankara ja petollinen, eikä hävikiltäkään ole vältytty.

Sulkasainianen ´Teddy´ näyttää päällisin puolin ihan hyvältä, vihreältä ja tuuhelta. Kun sen lehtiä hieman raottaa, huomaa miten ruskeaksi lehdet ovat sisältä muuttuneet.

´Teddy´ei ole ainoa viherkasvini, joka on tänä talvena kärsinyt pimeydestä ja huoneilman kuivuudesta. Olen saanut sumutella ´Teddyä´ja unelmaa muutaman päivän välein, pyyhkinyt kasvien lehtiä ja lisännyt valoa parhaan mukaan.

Tuntuu, että olen kompastunut monen viherkasvin kanssa samaan: kun pintamulta on ollut kuiva, en ole tarkistanut mullan märkyyttä vaan olen vain kastellut kasvia samaan tapaan kuin ennen. Näin olen tullut antaneeksi kasville liikaa vettä, ja sen juuret ovat kuolleet märkyyteen. Sain tapettua jopa paavalinkukan!

Paavalinkukan lisäksi tappiolistalle kirjataan muorinkukka (sama juttu, liikaa vettä). Sen lehden varisivat lattialle parin viikon aikana, eikä edes mullanvaihto auttanut.

Pienet rahapuun pistokkaat sinnittelevät onnettoman näkösinä. Peukut pystyyn niiden selviämisen puolesta!

Jatkan sinnikkäästi viherkasvieni tarpeiden tulkitsemista. Onneksi päivä pitenee koko ajan ja pian saa aloittaa lannoittamisen. Ja onneksi näkyvissä on jo myös valopilkkuja!

Luulin jo menettäneeni maijan, mutta siihen on onneksi ilmestynyt uusia lehtiä, ja lisää näyttää olevan tulossa.

Yksi talven selviytyjistä on lyyraviikuna, joka on kasvanut poikkeuksellisen paljon kuluneen kuukauden aikana. Tosin se tuotti innoissaan aika pitkää vartta ennen kuin muisti tehdä myös lehtiä.

Myös kalanruotokaktus tekee terhakasti uusi lehtiä.

Ehkä tämä taisto vielä voitetaan. Kova tahto ainakin on!

Kirjotähti kotiutui lasipurkkiin

Vaikka päätin olla ostamatta uutta huonekasvia näin pimeään talviaikaan, en voinut vastustaa somaa kirjotähteä. Se sai kodin lasipurkista.

Löysin siivotessa ison lasipurkin, joka oli jäänyt lojumaan toimettomana komeron nurkkaan. Törmäsin puutarhamyymälässä somaan kirjotähteen. Olin kyllä jo luvannut olla ostamatta uusia huonekasveja tähän pimeyteen, kun tuntuu olevan työlästä pitää nämä nykyisetkin hengissä.

Mutta niin vain kirjotähti tuli mukaan ja sai kodin lasipurkista.

Purkin pohjalle laitoin kolmen sentin kerroksen hiekkaa, sitten muutaman kourallisen ruukkukatetta, taas parin sentin kerroksen hiekkaa ja lopuksi reilun kerroksen kaktusmultaa.

Kirjotähdelle tein multaan kuopan, ja laitoin vielä mullan pinnalle kerroksen ruukkukatetta ja muutaman koristekiven. Näin itse lasipurkissa oleva kasvualustakin näyttää nätiltä.