Syksyn viimeiset värit

Syksyn värit hiipuvat hiljalleen. Jäljellä on enää sammunutta vihreää, lempeää harmaata ja pieni ripaus punaista.

Kävimme tänään tekemässä viimeisiä syystöitä äitini kesämökillä. Tiedättehän: kesäkalusteet suojaan, kasvimaa kääntöön ja isoimmat lehdet pihalta pois. Touhuttavaa riitti viidelle ihmiselle.

Mökkipuutarhassa kukkivat enää komeamaksaruohot, mutta metsästä löysin vielä värejä. Aivan, pakkohan sitä oli ehtiä piipahtaa myös metsän puolelle. 🙂

Kun kaikki lehdet ovat jo tippuneet lehtipuista, on syysmetsä aivan eri näköinen kuin kuukausi pari sitten.

Kävin kurkkaamassa läheisen sienipaikan ja löysin sieltä vielä pienen kassillisen suppilovahveroita. Puolukkamättäillä hehkui vielä kirkkaanpunaisia puolukoita, ja pihlajissa oli enää pelkkiä oranssinpunaisia marjoja – viimeisiä syksyn värejä.

Värit ja kukat hehkuvat kotipihassa

Syksy on ollut puutarhalle lempeä. Kotipihallakin kukkivat vielä kesäkukat, ja perennoihin on tullut kauniit syysvärit.

Pieni kotipihamme on saanut nauttia lokakuun lempeän lämpöisistä päivistä ja öistä. Kesäkukat ovat vielä hyvässä vireessä, enkä ole raaskinut heittää niitä pois.

Lumihiutale kukkii ennätyksellisen myöhään. Olen yleensä heittänyt sen kuivuneena pois jo viimeistään syyskuussa, mutta nyt siinä on vielä paljon kukkia.

Keijunkukassa alkaa olla upea väritys! Jokainen lehti tuntuu olevan ihan omanvärisensä.

Koristeapila ja koristeporkkanakin viihtyvät vielä hyvin ruukussa. Otin koristeporkkanasta jo kukat sisälle maljakkoon, mutta sen lehtiin on alkanut muodostua kaunista syysväriä. Apila on vielä komeasti vihreä.

Vaikka kesäkukat vielä kukkivatkin, taivuin kyllä jo hankkimaan pihalle syyskukkikiakin. Kolmesta erivärisestä callunasta ja elämänlangasta syntyi koriin syksyisen värikäs asetelma.

Metsän väriterapiaa – ja vasullinen sieniä

Olen hulluna metsään! Metsäretkestä saan aina itselleni aimo annoksen tyyneyttä, väriterapiaa – ja silloin tällöin myös vasullisen sieniä.

Piipahdimme viikonloppuna mökkimme lähimetsässä tarkistamassa suppilovahverotilanteen. Ja löytyihän sieltä jo vasullinen sieniä piirakka- ja pasta-aineksiksi!

Samalla sain taas paljon kaipaamani annoksen vihreää väriterapiaa ja metsän välittämää rauhaa. Olen täysin samaa mieltä tutkijoiden kanssa siitä, että jo pienikin piipahdus metsässä saa sykkeen laskemaan ja ajatukset suuntautumaan huolista elämän hyviin hetkiin. Metsä on henkireikäni. ❤

Nämä värit! Luonto on nyt liekeissä

Etelä-Suomessa on juuri nyt uskomattoman hieno ruska ja luonnon väriloisto. Kun aurinko hiemankin pilkahtaa sateen lomasta, on luonto kuin liekeissä.

Vaikka viikko on ollut sateinen, on väliin mahtunut muutama aurinkoinen iltapäiväkin. Kiersin lähimetsää ja siirtolapuutarhaa kamera kädessä ja kuvasin sitä tätä upeaa väriloistoa talteen. Pian tämäkin kauneus on ohi, mutta onneksi siitä voi nauttia näiden kuvien muodossa.

Puutarhoissa kukkivat vielä viimeiset kukat ja erilaiset koristepensaat hehkuvat värikkäinä. Happomarjat, sireenit, aroniat, vaahterat ja haavat ovat nyt täynnä punaisen ja keltaisen upeita sävyjä. Mitä ilotulitusta!

Kaikki ruskan sävyt

Ruska on nyt kauneimmillaan täällä etelässä. Puiden ja pensaiden lehdet hehkuvat upeissa punaisen, keltaisen ja ruskean sävyissä. Omalta mökkipihaltakin löytyy ruskan loistoa.

Etelärannikon puut ovat nyt upeissa väreissä. Vaahteroiden ja pihlajien latvukset hehkuvat punaisina, lehmukset siirtyvät keltaiseen väriin ja juhannusruusujen ja sireenin lehdet punertavat kauniisti. Rantakaislikossa on jo keltaista väriä. Pihan varsinainen väriläiskä on kuitenkin viime syksynä perennapenkkiin äitini mökkipihalta siirretty komeamaksaruoho. Mikä väriloisto!