Sadonkorjuupäivä

Tänään oli mökillä sadonkorjuupäivä. Kirpakan viileäksi äitynyt sää lopetti kasvukauden ja kesän sato oli syytä korjata talteen puutarhasta.

Kesä lopahti kuin seinään, kun lämpötila alkuviikosta laski puoleen siitä mitä se oli vielä viime viikonloppuna. Silloin meitä helli +30 asteen lämpötila, nyt parhaillaan värjöttelemme mökillä +12 asteessa navakan pohjoistuulen puskiessa kylmää. Onneksi aurinko aina välillä pilkahtaa pilvien lomasta esiin ja tuo ainakin jonkinlaisen lämmön tunteen.

Tänään oli kuitenkin oikea aika korjata mökiltä kesän sato talteen ja tehdä tilinpäätös puutarhan tuotoista. Ja plussallehan sitä jäätiin, vaikka eivät nämä meidän puutarhamme viljelmät kovin isoja olekaan.

Pieni luumupuumme tuotti taas mukavan kokoisen sadon. Näiden luumujen kanssa ei tarvitse miettiä miten ne säilöisi, ne menevät sellaisenaan suoraan suuhun. Ehkä niistä kuitenkin saadaan yksi luumupiirakkakin aikaan.

Keväällä pistin pieneen perunamaahan kahdeksan siemenperunaa. Kesän aikana perunoita varastettiin jo herkutteluun, mutta tänään nostin loputkin perunat maasta. Niistä keitetään helposti vielä useampi kattilallinen täydellisen kauniita, siistejä ja osittain aika isojakin perunoita.

Perunamaa menee ehdottomasti jatkoon ensi kesänäkin. Eikä sen tarvitse olla yhtään suurempi, tämän kokoinen perunamaa riittää meille mainiosti.

Kahdesta omenapuusta on tullut syksyn ajan punakaneliomenoita mukavan tasaiseen tahtiin. Nyt näyttää, että on syytä kerätä kaikki loputkin jo talteen. Viikon poissaolon aikana omenoita oli tippunut nurmikolle aika lailla ja niillä olivat herkutelleet lähinnä hiiret.

Nämä meidän omppumme ovat pienikokoisia, niitä syö kerralla useammankin. Meille ei omenasato aiheuta päänvaivaa, nämä omput kyllä pystytään käyttämään!

Kesäkurpitsa vielä tekee satoa, joten sen jätin vielä maahan. Ainakin yksi kesäkurpitsa on vielä tulossa. Ja kasvihuoneessa tomaatit vielä jatkavat satokautta, joten ihan kaikesta sadonkasvattamisen ilosta ei vielä tarvitse luopua.

Advertisement

Elokuu kypsyttää satoa

Elokuu tuottaa mukavasti satoa mökkipuutarhassa. Hellesää nopeuttaa omenien ja luumujen kypsymistä vähän liiankin tehokkaasti.

Elokuun helteinen aurinko on kypsyttänyt mökkipuutarhassa satoa. Mustat viinimarjat tuottivat tänä kesänä ensimmäisen kunnon satonsa. Niillä on ikää viisi vuotta, sen verran kuulemma kestääkin, ennen kuin isompaa satoa viinimarjoista voi olettaakaan.

Kaneliomenoita tulee mukavasti. Ensimmäiset omput oli jo poimittava pois pienemmästä ja nuoremmasta omppupuusta, sillä ne alkoivat tippua puusta alas. Ihanan pehmoiset ja makeat omput ovat juuri sopivan makeita herkuteltavaksi sellaisenaan.

’Sinikka’-luumut alkavat jo sinertyä, vaikka kovin isoiksi ne eivät mökkipuutarhassa kasvakaan. Luumusatoa on tulossa mukavasti, ja nämä pienet ja maukkaat luumut päätyvät meillä syötäviksi.

Kasvihuoneessa tulee tasaiseen tahtiin tomaattisatoa. ’Evakko’-tomaatit ja kirsikkatomaatit saa napsia salaattiin päivittäin, joka päivä on uusia punaposkisia tomaatteja valmiina. Leikkasin tomaateista reilusti lehtiä pois terttujen alapuolelta, nyt ne saavat hyvin valoa ja lämpöä.

Kurkkukin näyttäisi vielä haluavan tehdä meille hedelmiä, saa nähdä miten paljon niille vielä riittää lämpöä ja tehoa. Neljä pientä kurkunalkua olisi vielä tuloillaan.

Miten siemenkylvöt onnistuivat?

Kylvin keväällä siemenestä kesäkukkien ja vihannesten taimia, ja nyt on aika tehdä tilinpäätös kylvöjen onnistumisesta.

Mietin usein kevään edetessä, että onko mitään järkeä kasvattaa vihannesten taimia itse? Omat kasvatusolosuhteet (ja taidot) ovat usein varsin rajalliset, ja puutarhamyymälöistä saa upeita, hyväkuntoisia taimia istutettavaksi suoraan maahan. Rahallinenkaan hyöty ei ole juuri kummoinen, ainakaan näillä kylvömäärillä.

Mutta aina ne pienet taimiruukut täyttävät keväisin olohuoneen ikkunaseudun! Itse siemenestä satoisaksi vihannekseksi tai upeaksi kukaksi kasvatetun taimen seuraaminen on vain yksinkertaisesti erittäin palkitseva juttu. ❤

Tänä keväänä esikasvatin siemenestä napostelupaprikan, ’Evakko’-tomaatin, lehtikaalin, kesäkurpitsan, latva-artisokan, kosmoskukan, tsinnian ja koristeporkkanan taimia. Suorakylvöön jätin osan kosmoskukista ja tsinnioista, ketokukat, pinaatin ja yrtit.

Miten meni? No ei kaikilta osin ihan nappiin.

Vaikeimmaksi osoittautui latva-artisokka.

Sain kasvatettu neljä latva-artisokan tainta, joista kolme istutin mökille kohopenkkiin, yksi meni äitini kasvimaahan. Parhaiten niistä kasvoi äitini kasvimaahan viety taimi, vaikka se ei saanutkaan ehkä tarpeeksi vettä kesän aikana. Lämpöä sille riitti, sillä kasvimaa on varsin aurinkoisessa paikassa.

Hoivailin omassa kohopenkissäni olleita latva-artisokan taimia tunnollisesti koko kesän – lannoitin, kastelin ja suojasin. Niiden kasvupaikka oli puoliaurinkoinen.

Heinäkuun puolivälissä luulin jo menettäneeni taimet, sillä ne hävisivät kokonaan. Ihmetys oli suuri, kun elokuun alussa huomasin taimien palanneen ja kasvaneen. Mutta kasvua ei riittänyt tarpeeksi, taimet jäivät lopulta näin pieniksi, korkeus noin 30 cm. Ehkä niiden kohtaloksi koitui liian lämmin heinäkuu ja liian märkä ja kylmä elokuu.

Lehtikaali kasvoi hyvin mökkiterassille rakennetussa minikasvihuoneessa. Siitä saatiin lisuketta salaatteihin, ja se kasvaa hienosti edelleenkin – nyt se on siirretty kotipihalle.

’Evakko’-tomaatin viisi tainta kasvoivat tänä vuonna todella komeasti. Tomaattisatoa riitti mukavasti jo varhain. Nyt tomaatit on kerätty talteen, ja osa loppusadosta odottaa kypsymistä sisätiloissa.

Napostelupaprikasta sain useita taimia, joista ei kuitenkaan tänä vuonna tullut kuin muutama paprika. Liikaa lämpöä, liian vähän lannoitusta?

Kesäkurpitsasta sain kaksi komeaa tainta, jotka ovatkin tuottaneet meille ihan hyvän kurpitsasadon.

Suoraan kangasruukkuun kylvetty pinaatti kuivui kesän helteissä, kun se jäi mökkireissun ajaksi liian paahteiseen paikkaan, eikä kasteluavuksi palkattu jälkikasvu ollut sitä huomioinut. Ehdin kuitenkin kylvää uuden satsin, joka edistyi hyvin. Sen satoa on saatu nauttia ihan näihin päiviin asti.

Entäs sitten kukat?

Ensimmäistä kertaa kasvatetut koristeporkkanat osoittautuivat hyväksi valinnaksi. Ne tosin kasvoivat hitaasti, mutta ilahduttivat loppukesästä – ja yhä edelleenkin – kauniilla kukillaan.

Samoin kosmoskukat innostuivat kukkimaan vasta elokuussa. Esikasvatin niistä ja koristeporkkanoista osan kevällä ja osan kylvin alkukesästä suorakylvönä. Esikasvatetut koristeporkkanat kukkivat muutaman viikon aikaisemmin kuin suorakylvetyt. Kosmoskukissa ei eroa havainnut.

Ja sitten tsinniat. Ne kasvoivat nopeasti esikasvatuksessa, mutta eivät sitten menestyneetkään enää ulos vietyinä. Yhden kukan sain, enkä siitäkään muistanut ottaa kuvaa! Ehkä tsianniat tuli kylvettyä liian aikaisin.

Kesän upein onnistuminen oli kukkaketo. Heitin mökkiterassilla tyhjäksi jääneeseen kukkalaatikkoon pari pientä pussillista ketokukkia, ja ne kasvoivat upeasti. Tätä ketoa aion jatkaa ja jalostaa myös ensi vuonna!

Vaikka osa kylvöistä epäonnistu, jäi kokonaisuus ehkä kuitenkin plussalle. Jos jotakin taas yritän oppia, niin malttia. En laita taimia kasvamaan ensi kesänä liian aikaisin…

Kohtalaisen hyvä sadonkorjuupäivä

Lämmin viikko oli tehnyt tehtävänsä, tomaattisato oli saanut kypsyä mökkipuutarhassa. Myös kesäkurpitsa oli kasvattanut kolme komeaa kurpitsaa.

Lehtien karsinta oli tehnyt hyvää tomaatille, muutama raakile oli ehtinyt valmistua ja osa vähän jo muuttua keltaiseksi. Suurin osa tomaateista jäi kuitenkin auttamatta raakileiksi, ei voi mitään. Yöt ovat jo niin kylmiä, että päivän lämpö ei enää vain riitä niille.

Siispä keräsin eilen kaikki ’Evakko’-tomaatit pois ja siirsin ne sisälle kypsymään. Katsotaan miten se onnistuu.

Kesäkurpitsa on antanut meille satoa pitkin kesää, ja sitä tuntuu riittävän vieläkin. Meitä odotti kolme komeaa kesäkurpitsaa, ja vielä näyttää pieniä olevan tulossa lisääkin. Hyvä hyvä, kasvakaa vaan!

Sato on korjattu, kiitos siitä!

Kesän sato on nyt korjattu talteen, ja voi pojat miten hyvä se tänä kesänä olikaan!

Kotipihan ja mökkipuutarhan satomäärät eivät ole suuren suuria, mutta aina ne omin kätösin hoivatut kasvikset ja yrtit ilahduttavat sekä mieltä että ruokapöytää. Satoa olemme saaneet tänä vuonna varmasti paremmin kuin pitkään aikaan. Ehkä nyt on ollut aikaa hoitaa niitä huolellisemmin, eikä tuo kesän lämpökään ollut yhtään hullumpi kasvun vauhdittaja.

Mökkipuutarhasta nostin porkkanat ja punajuuret jo muutama viikko sitten. Kotipihan yrttilaatikossa on vielä lehtikaalia ja rosmariinia, mutta kasvatussäkeistä keräsin eilen tomaatit ja napostelupaprikat pois. Yön oli luvattu olevan kylmä, ja aamulla lämpömittari näyttikin vain kahta plusastetta. Hyvä että keräsin sadon talteen.

Napostelupaprikasta saimme vielä ison kulhollisen paprikoita käytettäväksi salaateissa ja lisukkeina. Paprikat jäivät tänä vuonna oransseiksi, mutta maku oli makea ja miellyttävä.

Evakkotomaatti ei jaksanut enää lokakuussa kypsyttää satoa, mutta nämä vihreät tomaatit päätyvät silti vielä pataruokiin.

Keräsin myös siemeniä niin napostelupaprikasta kuin evakkotomaatista talteen taas tulevia kylvöjä varten. Pitäähän sitä hyvien lajikkeiden viljelyä jatkaa!