Tämä tuli tarpeeseen

Tänään oli pakko päästä metsään. Takana oli kiireinen viikko, ja mieli halusi samoilla metsän mättäillä ja puiden siimeksessä.

Onko sinulla koskaan kaipuuta metsään? Olen puhunut aiemminkin kaipuustani. Joskus on vain sellainen tilanne, että metsään on ihan pakko päästä, ja se päivä oli tänään.

Ajoimme aamulla mökille ja sanoin jo autossa miehelleni, että tänään on pakko päästä kävelemään metsään, pelkkä mökkeily ei nyt riitä. Niinpä aamukahvien jälkeen laitoimme kumpparit jalkaan, otimme varuiksi pienen korin mukaan ja suuntasimme yhdessä lähimetsään.

Eipä tarvinnut montaa askelta ottaa metsäpolulla, kun pää jo tyhjeni viikon paineista. Annoin puunoksien ripotella vettä päälleni, imin itseeni sammalen tuoksua ja ihailin kuusten syvää vihreää väriä. Maltoin sentään laskea välillä katseeni alas mättäille. Metsäretken tuliaisena oli paitsi levännyt mieli, myös korillinen sieniä.

Advertisement

Patikoinnilla Nuuksion kansallispuistossa

Nuuksion kansallispuistossa on ollut vuoden aikana paljon kävijöitä. Me kävimme patikoimassa joulun aluspäivinä, jolloin ruuhkista ei ollut tietoakaan.

Keväällä kansallispuistot täyttyivät kävijöistä, kun suomalaiset innostuivat retkeilemään. Nyt joulun alla Nuuksion kansallispuistossa oli paljon retkeilijöitä, mutta ruuhkasta ei kyllä voinut puhua. Nuuksion metsäpoluilla riitti omaa rauhaa ja upeita maisemia.

Lähdimme liikkeelle Haukkalammelta ja suuntasimme kohti Mustalampea, jossa jo ensimmäiset uskaliaat retkiluistelijat kokeilivat jään kestävyyttä.

Mustalammen kohdalta lähtee useita eripituisia reittejä. Lyhyet reitit sopivat koko perheelle, ja niille näyttikin suuntaavan useampi lapsiperhe. Me päädyimme valitsemaan reitiksemme neljä kilometriä pitkän Haukankierroksen, jossa on jo vähän vaativuutta ja korkeuserojakin. Rengasreitti kulkee välillä paljailla kallioilla, välillä hiekkapolkuja pitkin. Reitti on merkitty sinisillä merkeillä, ja niitä on niin tiuhaan, että reitiltä ei kyllä pääse eksymään.

Maisemat ovat upeat. Luonnontilaisessa metsässä kulkeminen on jo elämys itsessään. Monin paikoin joudut keskittymään siihen mihin askeleesi asetat – puiden juuria on kaikkialla – mutta malta välillä mielesi ja suuntaa katse eteenpäin. Metsä on uskomattoman kaunis.

Nuuksiossa kalliorinteet kohoavat korkeuksiin, ja kiviä peittävät sammalmatot. Retkipäiväämme osui sumu, joka teki oman maagisen lisänsä metsäelämykseen.

Haukankierroksen varrella kulkee osan matkaa puro, jonka reittiä on mukava katsella. Se on muovannut uomansa soivasti kivien lomaan. Puron solinaa on hauska kuunnella.

Parin tunnin kierroksen jälkeen metsäkävely tuntuu ihanasti jaloissa, joten retkikahvit kokee kyllä ansainneensa. Tällä energiapaukulla on hyvä jatkaa kohti uutta vuotta. Ehkä ensi kerralla voimat riittävät vaikka kalliokiipeilyyn?

Metsän väriterapiaa – ja vasullinen sieniä

Olen hulluna metsään! Metsäretkestä saan aina itselleni aimo annoksen tyyneyttä, väriterapiaa – ja silloin tällöin myös vasullisen sieniä.

Piipahdimme viikonloppuna mökkimme lähimetsässä tarkistamassa suppilovahverotilanteen. Ja löytyihän sieltä jo vasullinen sieniä piirakka- ja pasta-aineksiksi!

Samalla sain taas paljon kaipaamani annoksen vihreää väriterapiaa ja metsän välittämää rauhaa. Olen täysin samaa mieltä tutkijoiden kanssa siitä, että jo pienikin piipahdus metsässä saa sykkeen laskemaan ja ajatukset suuntautumaan huolista elämän hyviin hetkiin. Metsä on henkireikäni. ❤