Mitä teen Mårbackoille?

Mårbackat ovat aiheuttaneet minulle tämän kesän aikana päänvaivaa. Pidänkö ne taas talven yli vai luovunko niistä?

Tunnustin tässä jo aiemmin, että olen hieman kyllästynyt Mårbacka-pelargoneihini. Ne ovat kyllä kauniit, edelleen, mutta jotakin uutta tuntuu mökkiterassi ensi kesäksi kaipaavan.

En kuitenkaan raaskisi heittää hyviä kukkia poiskaan, se tuntuu pahalta.

Annoin itselleni vielä lisää mietintäaikaa ja Mårbackoille armoa ja siirsin osan niistä viime viikonloppuna kasvihuoneeseen. Siellä niillä on hyvät oltavat, kun varsinkin yöt ovat jo kovin viileitä. Mårbackoissa on vielä upeat kukat, ne ovat itse asiassa nyt juuri runsaimmassa kukassa koko kesän aikana.

Mutta pitkään en voi enää miettiä. Päätöstä on tehtävä ennen kuin kylmä sää tekee niille tepposet.

Advertisement

Pakko tunnustaa, kyllästyin Mårbackaan

Tänä kesänä tapahtui asia, jota en ihan helpolla olisi uskonut tapahtuvan. Kyllästyin Mårbacka-pelargoneihin, joita olen kasvattanut ja talvettanut jo useamman vuoden ajan.

Ehkä kaikella on aikansa. Kuusi vuotta sitten hankin ensimmäisen Mårbacka-pelargonin, jonka pistokkaista on vuosi vuodelta kasvanut monta uutta pelargonia. Olen talvettanut niitä mökillä, juurruttanut keväällä pistokkaita ja hoitanut Mårbackoja mökkiterassilla kesän läpi.

Tänä kesänä se sitten iski. Kiinnostukseni Mårbackoihin lopahti.

Ehkä pääsen tästä vielä ohi, sillä luovuttaa en vielä aio. Tänä syksynä Mårbackojen määrä tulee kyllä vähenemään, eivätkä kaikki pelargonit pääsee enää talvehtimaan mökkiin.

Kaipaan terassille jotakin uutta ja kivaa. Mitä se on, sitä en vielä tiedä. Mutta Mårbackoille koittaa uusi elämä ensi kesänä jossakin muulla, ehkä kasvihuoneessa. Katsotaan palaako into vielä, ehkä talvi tekee siinäkin tehtävänsä.

Onko sinulle käynyt samoin? Onko kiinnostuksesi johonkin sinulle rakkaaseen kukkaan lopahtanut? Olisi ihana kuulla mitä siitä seurasi. Kerro kokemuksesi, koitetaan yhdessä päästä tästä yli! ❤

Mårbackat alkavat kukkia

Vaikka kesästä ei ole vielä tietoakaan ja kukat täytyy pitää toistaiseksi visusti sisätiloissa, ovat mårbackat innostuneet tekemään jo nuppuja.

Pelargonit viihtyvät mökillä suuren ikkunan edessä, vakiopaikallaan. Siinä ne saavat kaiken saatavilla olevan päivänvalon, mutta samalla myös sopivan lämmön. Mökissä on vielä peruslämpö päällä. Olemme nostaneet sitä hiukan, ja toki aurinkoisina päivinä mökki lämpenee myös peruslämpöä lämpimämmäksi.

Mårbackat viihtyvät hyvin näissä olosuhteissa. Niihin on nyt ilmestynyt ensimmäisiä nuppuja, joissa näkyy jo pilkahdus väriäkin. Ehkä nämä kaunottaret avaavat nuppunsa jo ensi viikolla.

Johan on Mårbackassa juuret!

Mårbackan pistokkaat ovat kaikessa hiljaisuudessa kasvattaneet komeat juuret. Luvassa on siis yhä kasvava Mårbacka-perhe mökkiterassille.

Yhdestä Mårbacka-pelargonista alkunsa saanut pelargoniperhe saa taas tänä kesänä uusia jäseniä, sillä kevättalvella leikkaamani pistokkaat ovat kasvattaneet komeat juuret.

Osan pistokkaista laitan samaan ruukkuun aiempien emokasvien kanssa, mutta näistä hyvin kasvaneista pistokkaista riittää kyllä alkuja uusiin pelargoneihin.

Mårbackojen lisäksi minulla on yksi riippupelargoni, jonka leikkasin lyhyeksi jo viime syksynä. Nyt otin riippupelargonista kokeeksi pistokkaan. Siinä on näkyvissä vasta pienen juurenalut, odotan niiden vielä kasvavan vähän mittaa ennen kuin istutan pelargonin multaan.

Ihana odottaa kesän alkua ja sitä, että nämä pienet pelargonit pääsevät paistattelemaan päivää mökkiterassille!

Puutarhan kesä taitekohdassa

Kesä ja puutarha tuntuvat olevan jonkinlaisesa taitekohdassa. Helle on vienyt monet kukat nopeasti, mutta onneksi muutamat perennat ovat vielä vasta tuloillaan.

Mökkipuutarhan kukat tuntuvat häviävän silmissä. Parin päivän poissaolon jälkeen poissa ovat jasmikkeet, sormustinkukat ja liljat. Ruusut kukkivat aivan liian nopeasti.

Mökkiterassin pelargonit ovat onneksi innostuneet kukkimaan komeasti. Mårbackat ja riippupelargoni nauttivat aamupäivän auringosta, mutta pääsevät helteeltä suojaan jo ennen puoltapäivää.

Terassikukkina ovat pelargonien lisäksi samettiruusut ja krassit. Niissä on upeat oranssin sävyt.

Oranssin sävyä löytyy vielä puutarhastakin. Rusopäivänlilja availee kukkiaan hitaasti, kukka kerrallaan.

Akileijat kukkivat nopeasti, mutta nyt ne tekevät vielä jälkikukintaa. Nyt avautuvat kukat ovat pienempiä kuin ensin kukkineet.

Tähtiputki on ottanut helteestä osumaa. Sen värit eivät oleyhtä kirkkaat kuin aiemmin, mutta kukkia kuitenkin riittää. Sen vieressä odottaa avautumistaan komeamaksaruoho ja kauan odotettu punahattu.

Viime kesänä haikailin sormustinkukkien perään – no nyt ne ovat palanneet. Niissäkin on vielä viimeiset kukat.