Luonnosta löytyy vielä aineksia syksyisiin kukkakimppuihin ja kukka-asetelmiin. Leikkokukkien kanssa luonnonkukista ja oksista saa ihanan värikkäitä kimppuja.
Ostin viikonloppuna kimpun neilikoita. Ne ehtivät olla maljakossa vain pari päivää, kun sain tyttäriltäni mökkituliaisena äidin mökkipuutarhan syyskukkia: viimeisiä kultapalloja, komeamaksaruohon oksan ja muutaman hyvin maljakossa kestävän kultapiiskun.
Lounastunnin kävelyllä taitoin villivadelmista muutaman upean värisen oksan kukkien kaveriksi.
Koko komeus muotoutui maljakossa hurmaavan värikkääksi kukkakimpuksi.
Aina ei tarvita sylin täydeltä materiaalia, muutama viimeinen kesäkukkakin riittää. Mökillä taitoin minimaljakkoon viimeiset kaunosilmät ja syyskaunosilmän.
Ruskan kauniit värit löytyvät jo mökkipuutarhasta. Väriloistosta huolehtivat ruusupensaat, koristepensaat ja perennat.
Ensin puutarhan kasvien sävyt sammuivat, ja nyt ne hehkuvat. Oranssin, keltaisen ja punaisen eri sävyt löytyvät niin ruusupensaista, mökkitontin puista ja perennapenkistäkin.
Juhannusruusun syysvärit ovat joka vuosi yhtä hieno ihmetyksen aihe. Ensin punaista väriä ilmestyy vain yhteen oksaan, pikkuhiljaa se leviää muihin oksiin. Ihmeen pitkään osa juhannusruusun lehdistä pysyy kuitenkin vielä vihreinäkin. Samoin metsäruusujen lehdet ovat vielä ihan vihreät, mutta niissä hehkuvat upeat oranssit marjat.
Perennapenkin loppukesän kunkku, punahattu, on jo kuihduttanut terälehtensä, mutta vieläkin se on kaunis syysvärissään. Punahatun yläpuolella kasvava komeamaksaruoho vasta availee kukkiaan.
Aitapensaana meillä on rusopajuangervo, jonka lehdet saavat myös hienon syysvärin.
Yläpihalla kasvavat kielot ovat tänä vuonna tehneet paljon marjoja. Kallioisen yläpihan pienet pihlajat sen sijaan kuivuivat kesän paahteessa melkein kokonaan. Onneksi muutama puu näyttää säilyneen, ja niiden ruskeanpunainen syysväri näyttää upealta sinistä taivasta vasten.
Puutarhan kukat alkavat olla ohi, mutta vielä ehdin kerätä niistä siemenet talteen tulevan kesän kylvöjä varten.
Mökkipuutarhan kukat ovat varsin vähissä, jättiverbena enää jaksaa ilahduttaa muutamalla kukallaan. Se oli muuten ihan täyden kympin hankinta, joka ehdottomasti menee jatkoon myös ensi vuonna! Jos en saa jättiverbenaa talvetettua, koitan kasvattaa uudet taimet siemenistä, joita olen verbenasta kerännyt talteen.
Puutarhasta löytyy muitakin siemeniä kerättäväksi tulevan kesän varalle. Akileijat kukkivat jo siellä täällä, mutta niitä ei mielestäni voi olla liikaa. Ripottelen suosikkikukkani siemeniä siis sopiviin paikkoihin siinä toivossa, että seuraavana vuonna saan nauttia uusista akileijoista.
Talteen kerätään tietysti myös samettikukkien ja kehäkukkien siemenet, niiden itävyys seuraavana vuonna on ihan huippuluokkaa.
Naapurin puolelta on meidän puolelle karannut jo kaksi varjoliljaa. Nyt otin niistä siemeniä talteen ja koitan saada varjoliljat siirtymään meidän puolelle ihan pysyvästi.
Kukkalaatikossa olevan mininiityn kukkien siemenet ravistelen laatikkoon ja katkon kukkien varret laatikoon. Viime keväänä ruiskukat, kaunosilmät ja muut siementivät hyvin, toivottavasti myös ensi vuonna.
Kasvihuoneesta tuli kesäkukille syksyksi paikka, jossa niiden kukkaloisto pääsee jatkumaan vielä hieman pidempään.
Sateet, viileät yöt ja tuuliset päivät alkoivat tuoda jo haasteita kesäkukkien kunnolle. Siirsin daaliat, terassihortensian ja pelargonit kasvihuoneen suojiin viikko sitten. Ne selkeästi viihtyvät suojaisassa tilassa, jossa riittää valoa ja kivasti lämpöäkin. Tuntuu kuin kesä jatkuisi kasvihuoneessa!
Marketista hankkimani terassihortensia kukki alkukesästä hienosti, mutta hellesäät olivat sille liikaa ja se alkoi näivettyä ja kukat kuihtuivat. Kesällä siirsin sen pienempään ruukkuun, ja se alkoi kasvattaa komeita lehtiä. Vaikka uusia kukkanuppuja ei ilmestynytkään, siitä tuli ihan näyttävä terassikukka loppukesän ajaksi.
Nyt suunnittelen siirtäväni sen talveksi kompostin suojiin. Toiveissa on, että hortensia viihtyisi siellä talven ja saisin sen kevään tullen uuteen kasvuun.
Riippupelargoni on ollut minulla pitkään, enkä juuri leikannut sitä vuosiin. Viime syksynä leikkasin sen kuitenkin ensimmäisen kerran, ja hyvin se selvisi leikkaamisesta. Pistokkaat eivät kuitenkaan lähteneet kasvuun. Pian tämä kaunotar pääsee taas talvehtimaan mökkiin muutaman Mårbackan seuraksi.
Kasvihuoneessa viihtyvät myös loppukesästä ostamani punahattu, daaliat sekä ruukkuruusu, joka innostui tekemään uutta kukkaa. Istutin keväällä daalian juurakot kahteen ruukkuun. Toinen daalia on kukkinut komeasti, mutta toiseen ei ole koko kesän aikana kehittynyt yhtäkään kukkanuppua. Silti aion ottaa molemmista ruukuista juurakot ylös ja yrittää saada pidettyä ne hengissä talven yli.
Mårbackat ovat aiheuttaneet minulle tämän kesän aikana päänvaivaa. Pidänkö ne taas talven yli vai luovunko niistä?
Tunnustin tässä jo aiemmin, että olen hieman kyllästynyt Mårbacka-pelargoneihini. Ne ovat kyllä kauniit, edelleen, mutta jotakin uutta tuntuu mökkiterassi ensi kesäksi kaipaavan.
En kuitenkaan raaskisi heittää hyviä kukkia poiskaan, se tuntuu pahalta.
Annoin itselleni vielä lisää mietintäaikaa ja Mårbackoille armoa ja siirsin osan niistä viime viikonloppuna kasvihuoneeseen. Siellä niillä on hyvät oltavat, kun varsinkin yöt ovat jo kovin viileitä. Mårbackoissa on vielä upeat kukat, ne ovat itse asiassa nyt juuri runsaimmassa kukassa koko kesän aikana.
Mutta pitkään en voi enää miettiä. Päätöstä on tehtävä ennen kuin kylmä sää tekee niille tepposet.
Putkinotko 