Kesäinen kukkakranssi vuohenputkista

Vuohenputkia on nyt joka paikassa. Kun kitket niitä pois kukkapenkeistä ja marjapuskien alta, säästä vuohenputkien kukat ja tee niistä kesäinen kukkakranssi.

Vietimme muutaman päivän äitini mökillä tehden puutarhassa rästiin jääneitä töitä. Perennapenkit tulivat siisteiksi ja kasvimaalta lähtivät rikkaruohot. Pensasaita tuli myös siistittyä, ja nurmikot ajettua.

Vuohenputkia oli tietenkin joka paikassa, ja niiden kauniit kukinnot inspiroivat tekemään kesäisen kukkakranssin.

Leikkasin vuohenputkista kukinnot talteen ja sidoin ne rennolla kävellä valmiiseen kranssirenkaaseen. Tämä kranssi ei kestä kauniina kauan, sillä hennot kukinnot lakastuvat nopeasti. Mutta kyllä niistä saa yhden illan komistuksen vaikka kesävieraiden iloksi – tai ihan omaksi silmänruoaksi.

Mökkipuutarhan kesä on kukkeimmillaan

Mökkipuutarha on nyt ehdottomasti kauneimmillaan, kun samaan aikaan kukkivat jo monet perennat ja ruusut.

Äitini mökkipuutarhassa on nyt kukkaloisto upeimmillaan. Puutarhassa kukkivat vielä viimeiset alkukesän perennat kuten alliumit ja patjarikko. Pionit avautuivat helteiden tultua. Juhannusruusut kukkivat upeina.

Keltaiset päivänliljat ja unikot viihtyvät mökin suojaisalla seinustalla vielä tovin. Akeilija löysi tänä vuonna paikkansa mökin seinustalta.

Näitä kukkia kannattaa nyt ihailla, sillä helle voi olla niille liikaa. Nautitaan siis kukkaloistosta!

Kaunista juhannusta!

Juhannusruusut kukkivat kerrankin juuri oikeaan aikaan. Niiden hurmaavan kauneuden myötä on mukava toivottaa kaikille kaunista juhannusta.

Mökkipuutarhan vanhat juhannusruusut näyttävät parastaan juuri sopivasti juhannuksen aikaan. Monena vuonna juhannusruusut ovat kukkineet jo juhannusta ennen, eikä itse merkkipäivänä ole enää näkynyt kukkaloistoa.

Nyt tilanne on eri, ja mökkipuutarhan ruusut juhlivat kanssamme keskikesän juhlaa.

Nautitaan valoisista öistä, auringonpaisteesta ja toistemme seurasta. Hyvää ja kaunista juhannusta! ❤

Akileijojen huumaa

Akileijat ovat taas upeassa kukassa. Yllätyksiä ne ovat tuottaneet taas tänäkin vuonna.

Akileijat avautuivat viime viikonloppuna. Koskaan et tiedä mistä akileija putkahtaa esiin, tai minkä värisenä se ilmestyy puutarhaan. Niin kävi tänäkin vuonna.

Muutama akileija on kukkinut samalla paikalla jo useamman vuoden, mutta uusimmat tulokkaat, tummansiniset akileijat, vaihtoivat hieman paikkaa viime vuodesta. Isoa siirtymää ne eivät tehneet, muutaman metrin kumminkin. Tänä vuonna samaan aikaan kukkivat sekä akileijat, alppiruusu että juhannusruusu, joten kukkaloisto on juuri nyt melkoinen.

Vanhasta puutarhastamme löytyy upea kavalkadi erivärisiä akileijoja. Ne ovat kaikki lehtoakileijoja. Tummansinisten akileijojen vierellä kukkivat vaaleanpunaiset ja valkoiset akileijat. Yläpihalta akileijat löytyvät kauniin sinivalkoisina, upean pinkkeinä ja tietenkin vaaleanpunaisina.

Akileijoissa minua viehättää erityisesti niiden upeat väritykset sekä herkän kaunis muoto. Ja se yllätyksellisyys: milloinkaan et tiedä mistä uusi akileija ensi vuonna tulee esiin.

Alppiruusu valloitti mökkipuutarhan

Mökkipuutarhamme upea vanha alppiruusu säväyttää jälleen runsaalla kukinnalla. Vanha rouva vain jaksaa kukkia joka vuosi kauniimmin.

Alppiruusullamme on luultavasti ikää jo lähes kunnioitettavat 90 vuotta, mutta niin se vain jaksaa kukkia joka vuosi upeammin. Tarkkaa ajankohtaa alppiruusun päätymisestä mökkipihallemme ei ole tiedossa, mutta vanhan pihan juuret juontavat 1930-luvun alkuun. Alppiruusu on ollut puutarhassa todistettavasti 1970-luvun alussa, kun mökki siirtyi suvullemme. Silloin se vaihtoi tontilla nykyisille kasvupaikalleen, jossa se on ollut nyt siis jo 50 vuotta.

Mitään erityistä huolenpitoa alppiruusu ei ole tarvinnut, sen kasvuolosuhteet tuntuvat olevan sille soveliaat. Maa on sen kasvupaikalla luontaisesti kosteaa, ja siitä alppiruusu pitää. Se ei kärsi kuivuudesta kuumanakaan kesänä. Näin alkukesästä se saa lannoitetta, ja sillä se tuntuu pärjäävän. Ja hyvin pärjää, sillä kukkaloisto on taas kerran upea.