Parin päivän sade teki mökkipuutarhalle hyvää. Hedelmäpuut, perennat ja luonnonkukat kasvoivat kuin silmissä. Luumupuu puhkesi kukkaan heti auringon tultua esiin. Kallion kupeessa nuppujaan paisutellut ja lämpöä odotellut mahonia teki samoin.
Pari lämmintä päivää ovat saaneet puutarhassa aikaan toivottua edistystä. Pieni kaupunkipihamme on entisellään, pelätty salaojaremontti siirtyi näillä näkymin ensi vuoteen. Onneksi en tehnyt hätiköityjä purkutoimia viime syksynä! Vielä tämän kesän saamme nauttia pikkupihastamme tällaisena.
Nostin perennat jo pari viikkoa sitten pois talviteloilta ja takaisin ruukkuihin, ja nyt ne ovat alkaneet kasvaa ja vihertyä. Koristeapila ja keijunkukka näyttävät jo varsin pirteiltä, ja patjarikot innostuivat jo kukkimaankin!
Kivikkokasveissa alkaa näkyä eloa, ne eivät enää ole vain harmaanvihreitä vaan niissä näkyy jo väriäkin. Rauniokilkka puskee itseään kovalla voimalla jokaiseen mahdolliseen kivenkoloon.
Ja se hienoin juttu: omenapuussa avautui tänään ensimmäinen kukka!
Ensin niitä ei meinaa huomata, mutta kun yksi osuu silmään, löytyy hetkessä sille lisää kavereita. Keto-orvokit ovat nyt valtoimenaan kukassa mökin kallioisella yläpihalla. Värimuunnoksia niissä on useita, jokainen tuntuu olevan vähän omanvärisensä.
Aurinkoisella kalliolla ne paljastuvat meille ilta-auringon osuessa niihin, mutta muut ovat varmasti huomanneet orvokit jo meitä aiemmin. Ne houkuttelevat luokseen perhosia ja pölyttäjiä. Keto-orvokeista iloitsevat myös muurahaiset, joiden herkkua niiden siemenet ovat.
Toivottavasti suloiset keto-orvokit ilahduttavat meitä pitkään: kalliolla on jo kovin kuivat olosuhteet. Sammal ihan ritisee kuivuuttaan. Jospa tälle viikolle luvatut sateet toisivat vähän jatkoaikaa keto-orvokeillekin.
Kesämökillä oli tänään siivouspäivä. Talven pölyt karisivat matoista ja tekstiileistä, ja kesän raikas tuulahdus pääsi sisälle mökkiin.
Kevät on ollut työntäyteistä aikaa. Vaikka olemmekin olleet mökillä paljon, on se mennyt pääasiassa työnteon merkeissä. Nyt oli vapaapäivä, ja vihdoinkin aikaa mökin siivoamiseen.
Pienen mökin siivoaminen ei ole kova urakka, mutta toki aikaa menee, kun matot vie tuulettumaan, pyyhkii pölyt ja pesee lattiat. Samalla tulee välillä juututtua tutkimaan jotakin vanhaa kirjaa, tai miettimään uutta järjestystä huonekaluille. Ja ihailemaan vanhoja Arabian astioita. Silloin sitä aikaa vasta kuluukin!
Välillä on kyllä hyvä nähdä mökki uusin silmin. Siivouksen yhteydessä yksi vanha tuoli löysi uuden paikan ulko-oven vierestä. Siinä se voi toimia vaikka kassien laskupaikkana.
Kun työ oli tehty, oli mökki putipuhtoinen ja valmis kesään. Pölyhuiska naulaan, kukat maljakkoon ja kuppi kahvia palkinnoksi. Päivän työt on tehty, kesä voi tulla mökille!
Enkelinsiipi oli minulle ennalta tuntematon viherkasvi, kun näin sen ensimmäisen kerran äidilläni. Hän oli saanut kasvin pistokkaan ystävältään. Nopeakasvuinen enkelinsiipi onkin ihanteellinen pistokaskasvi. Äidilläni se kasvoi nopeasti ja hieman toispuoleisesti, joten sain siitä pian jo pistokkaan itselleni.
Juurrutin enkelinsiiven pistokasta vesilasissa kuukauden ajan. Kesti pitkään ennen kuin juuret alkoivat kasvaa, ja halusin niiden kasvavan hyvin ennen kuin istutin kasvin ruukkuun.
Putkinotko 