Meillä kasvaa mango!

Meillä kasvaa mangopuu, ensimmäisellä yrittämällä! Maaliskuun alussa laitoimme mangon siemenen itämään, ja nyt meillä on jo näin hieno puu.

Kaikki sai alkunsa ihan tavallisena viikonloppuna. Tyttäreni kuori ja paloitteli mangon, ja huomautti, että täältähän löytyy siemen, jonka voisi laittaa kasvamaan. Mangon siemen on tiukan kuoren sisässä. Se pitää ottaa esiin varovasti, vähän kuin simpukankuorta avaisi. Terävän veitsen avulla se kuitenkin onnistuu.

Kuoren sisällä on munuaisen muotoinen siemen, joka on hyvä puhdistaa huolellisesti kaikesta hedelmälihasta. Puhdistamisen jälkeen käärimme siemenen kostutettuun talouspaperiin ja laitoimme sen muovirasiaan.

Siemen saa levätä pimeässä paikassa, mutta välillä on hyvä katsoa, että talouspaperi sen ympärillä on kostea. Siemen voi myös homehtua herkästi, joten seuraa sen tilaa.

Näin teimme, ja yllättäen parin viikon kuluttua siemeneen oli ilmestynyt juuri!

Juuri ja verso kasvavat mangon siemenestä samasta kohtaa. Ensin tulee esiin juuri, ja silloin siemen on hyvä istuttaa multaan. Sen kärki on kuitenkin hyvä jättää näkyviin.

Taas kului pari viikkoa, ja mangossa alkoi näkyä pieni verso, aivan juuren vierestä. Kun verso tulee näkyviin, voi siemenen peittää kokonaan mullalla.

Nyt verso on kasvanut kuukauden, ja se on muuttunut kauniiksi puuksi. Korkeutta siellä ei vielä ole paljoakaan, mutta kauniit lehdet ja tanakka varsi. Mango muistuttaa kovasti avokadoa, mutta sen lehdet ovat kapeammat ja väriltään tummemman vihreät kuin avokadolla.

Mango on viihtynyt aurinkoisella paikalla, ihan suorassakin auringonpaisteessa. Suihkuttelen sitä muutaman päivän välein ja annan vettä pari kertaa viikossa, samoin kuin annan avokadoille.

Jännä nähdä, miten mangopuumme jatkaa kasvuaan. Ehkä uskallan viedä sen jopa kesäksi ulos.

Taimissa hyvää kasvua ja hallittua karsintaa

Kiitos kysymästä, taimikasvatus sujuu suunnitelmien mukaan! Nyt pystyy jo näkemään, missä taimissa on ytyä kasvuun ja mitkä joutuvat valitettavasti siirtymään pois.

Kävin viime viikonloppuna taimet läpi, istutin joitakin isompiin ruukkuihin ja karsin jyvät akanoista. Osa taimista kasvoi toisia paremmin, joten nyt oli hyvä hetki tehdä karsintaa – kaikkia taimia ei kuitenkaan ollut järkevää säästää.

Pois joutuivat hitaampikasvuiset taimet, esimerkiksi tomaatintaimissa oli selkeää hajontaa kasvuvauhdissa. Evakot ovat kasvaneet matalampina mutta jämäkämpinä kuin kirsikkatomaatit, jotka kurottelevat jo korkeuksiin. Chilit ovat kasvaneet tasaisen hyvin, ja ne säästyivät kaikki. Kukkanuppujakin oli jo näkyvissä. Paprikantaimista muutama heikkokasvuinen karsiutui pois.

Samettikukissa kävi juuri niin kuin arvenlinkin: laitoin jokaiseen sammalnappiin kaksi siementä, joista lähes kaikki itivät. Karsintaa on tapahtunut luontaisesti, toinen taimista on usein nuupahtanut pois. Vain parissa sammalnapissa jatkaa kaksi tainta.

Nyt kun tämän viikon kylmä jakso selätetään, ollaan jo vahvasti voiton puolella. Sitten taimet alkavat saada totuttelua ulkoilmaan – ja päästä pian ihan oikeille kasvupaikoilleen.

Johan on Mårbackassa juuret!

Mårbackan pistokkaat ovat kaikessa hiljaisuudessa kasvattaneet komeat juuret. Luvassa on siis yhä kasvava Mårbacka-perhe mökkiterassille.

Yhdestä Mårbacka-pelargonista alkunsa saanut pelargoniperhe saa taas tänä kesänä uusia jäseniä, sillä kevättalvella leikkaamani pistokkaat ovat kasvattaneet komeat juuret.

Osan pistokkaista laitan samaan ruukkuun aiempien emokasvien kanssa, mutta näistä hyvin kasvaneista pistokkaista riittää kyllä alkuja uusiin pelargoneihin.

Mårbackojen lisäksi minulla on yksi riippupelargoni, jonka leikkasin lyhyeksi jo viime syksynä. Nyt otin riippupelargonista kokeeksi pistokkaan. Siinä on näkyvissä vasta pienen juurenalut, odotan niiden vielä kasvavan vähän mittaa ennen kuin istutan pelargonin multaan.

Ihana odottaa kesän alkua ja sitä, että nämä pienet pelargonit pääsevät paistattelemaan päivää mökkiterassille!

Mökkipihalla kukkii

Auringon vaikutus on huikea. Missä vielä viikko sitten oli lunta ja jäätä, on nyt kauniisti kukkivat krookukset!

Mökkipiha alkaa paljastua lumen alta. Lumi sulaa nyt silmissä, ja mökkipihallakin se jo näkyy. Luumupuun vierustalla kukkivat jo ensimmäiset krookukset. Niistä ei vielä viikko sitten näkynyt vilaustakaan.

Yläpihan lumikellot edistyvät myös. Nyt esillä on jo useampia kukkia, mutta täysin ne eivät ole auenneet. Lumikellojen nuppuja kuvatessani lehtien alla kahistelivat sisiliskot, mutta kameran linssiin en niitä ehtinyt saada. Useampi perhonen kävi etsimässä syötävää, mutta lumikelloista niille ei vielä irtoa mitään.

Gluteeniton mantelinen sitruunakakku

Mantelinen sitruunakakku on ihanan makea leivonnainen pääsiäisen kahvipöytään. Pienet suupalat maistuvat myös juhla-aterian jälkiruokana.

Sitruunan kirpeys ja mantelin pehmeys tekevät tästä leivonnaisesta sopivan pääsiäisen juhlapöytään. Kakun voi paistaa jo edellisenä päivänä ja koristella vasta tarjoilua ennen tomusokerilla, suklaamunilla tai ohuilla sitruunaviipaleilla. Gluteeniton sitruunakakku maistuu myös keliaakikoille.

Gluteeniton mantelinen sitruunakakku

150 g sulatettua margariinia tai voita

2 dl turkkilaista jogurttia

3 kananmunaa

3 rkl sitruunamehua

2 rkl limetin mehua

1 sitruunan raastettu kuori

3 dl sokeria

1 tl vaniljasokeria

3 dl gluteenitonta jauhoseosta

2 dl mantelijauhoja

1 tl leivinjauhetta

Yhdistä voisula, jogurtti, kananmunat, sitruunan ja limetin mehu sekä pestyn sitruunan kuoriraaste. Sekoita toisessa kulhossa sokeri, gluteenittoman jauhot, mantelijauhe, vaniljasokeri ja leivinjauhe keskenään. Yhdistä jauhot ja sokerit jogurttiseokseen ja sekoita taikina nopeasti tasaiseksi.

Kaada taikina leivinpaperilla vuoratun pienen uunipannun päälle ja paista 175 asteessa 30 minuuttia.

Anna kakun jäähtyä, paloittele sopiksi paloiksi koristele haluamallasi tavalla.