Pari vinkkiä gluteenittomiin laskiaispulliin

Laskiaisen herkut ovat valmiina, aurinko paistaa ja hanki kantaa! Jos leivot gluteenittomia laskiaispullia, nappaa tästä pari vinkkiä leipomiseen.

Kevättalven aurinko paistaa nyt jo heleästi. Laskiainen näyttää tänä vuonna parhaat ulkoilumahdollisuutensa. Me tulimme mökille viettämään viikonloppua, ja mukana toimme tietenkin laskiaispullat.

Meillä laskiaispullat valmistetaan sekä gluteenittomina että tavallisina vehnäpullina. Gluteenittomat pullat leivon itse, mutta kaupasta saa toki ostettua valmiin gluteenittoman pullataikinankin. Gluteenittoman pullataikinan ohjeita löytää netistä, mutta voin antaa leipomiseen pari itse hyväksi havaitsemaani vinkkiä.

Gluteenittomien laskiaispullien leipomisessa kannattaa muistaa kaksi seikkaa. Psyllium tuo pullataikinaan sitkoa, ja pitkä nostatusaika kuohkeutta. Gluteenittomat pullathan nostatetaan vain kerran. Pullat leivotaan heti taikinan tekemisen jälkeen ilman, että taikinan annetaan nousta. Kun malttaa nostattaa leivottuja pullia tunnin, saa lopputuloksena kuohkeat, isot pullat, jotka eivät lässähdä uunista ottamisen jälkeen.

Gluteenittomat pullat kannattaa pakastaa, jos niitä ei käytä heti samana päivänä. Ja pakkasesta sulattaminen käy hyvin mikroaaltouunissa.

Sitten vain kermavaahtoa ja mantelimassaa väliin! Maukasta laskiaista!

Advertisement

Pelargoneille koitti jo kevät

Mökillä talven viettäneille pelargoneille koitti kevätleikkauksen aika. Valon määrä on lisääntynyt niin paljon, että pelargonit olivat jo aloittaneet kasvukauden.

Mökin Mårbackat ja riippupelargoni olivat viettäneet taas onnistuneen talven mökin peruslämmössä ja ison ikkunan edessä. Olin kastellut niitä maltillisesti parin viikon välein. Pelargonit olivat säilyneet virkeinä ja hyväkuntoisina, toki lehtiä oli kuivunut ja pudonnut pitkin talvea. Muutama uusi kukkakin oli talven aikana kehittynyt.

Nyt oli aika tehdä pelargoneille kevätleikkaus, sillä niissä näkyi jo uuden kasvun merkkejä. Kävin pelargonit läpi ja leikkasin osan niistä reilusti, ihan tapeiksi asti. Osaan jätin vähän pidemmät rungot, ja osaan sitten jotakin siltä väliltä.

Lopputuloksena oli taas reilusti hyvää pistokasainesta. Valkkasin parhaat päältä ja laitoin kymmenkunta pistokasta juurtumaan vesilasiin. Suurimman osan pistokkaista lisään pelargonien kanssa samaan ruukkuun, osasta saa alkunsa sitten ihan uusi pelargoni.

Kimppu sitä sun tätä

Kun kukkakimppuun yhdistää pari viikkoa vanhat neilikat, ystävänpäivän ruusut, uudet tulppaanit ja metsästä kerätyt havunoksat, syntyy viikonlopuksi ihan kelpo kukkakimppu.

Neilikka on yksi lempileikkokukistani. Se kestää maljakossa todella pitkään, kun vain malttaa jaksaa leikata varsiin uudet imupinnat parin päivän välein ja vaihtaa samalla uuden veden maljakkoon. Näin tein pari viikkoa sitten hankkimalleni neilikkakimpulle, joka vieläkin jaksaa ilahduttaa kukillaan.

Tällä viikolla leikkokukkia kerääntyi useampia. Ystävänpäivänä saadut kauniit ruusut olivat omassa maljakossaan, neilikat omassaan. Loppuviikosta sain vielä kauniit pinkit tulppaanit.

Kun pöytätilaa on vähän, päätin yhdistää kukat yhdeksi kimpuksi. Sekaan pääsivät vielä havunoksat, jotka olivat jo lähdössä roskiin.

Tätä kimppua voi siis hyvällä syyllä kutsua vaikka hävikkikimpuksi: siinä pelastuivat roskiin menossa olleet havut, pitkään ilahduttaneet neilikat ja yksittäiset ruusut. Kaiken kruunaavat upeat keväiset tulppaanit.

Mitä kuuluu mökin viherkasveille?

Mökillä olevat viherkasvit ja pelargonit ovat joutuneet olemaan muutaman viikon ilman huolenpitoa, kun mökkikäynneissä tuli tavallista pidempi tauko. Huoli oli kova kultaköynnöksen ja kumppaneiden tilasta peruslämmöllä olevassa mökissä.

Muutaman viikon takainen kova pakkasjakso ja muut kiireet ovat pitäneet meidät poissa mökiltä reilun kahden viikon ajan. Kannoin jo huolta mökillä olevien muutaman vihrekasvin kunnosta, kun mökissä on vain pelkkä reilun +10 asteen peruslämpö päällä. Mahtavatko kultaköynnös, muratti ja huonekuusi olla kovinkin nuukahtaneita?

Huoli osoittautui turhaksi, kun vihdoin pääsimme tällä viikolla viettämään etätyöpäivää mökillä ja katsastamaan tilanteen. Ehkä juuri tuo matala lämpötila oli viherkasvien pelastus: kosteus ei ollut haitunut mullasta niin nopeasti, että se olisi vaikuttanut viherkasvien tilaan. Kultaköynnös oli oikein terhakkana, samoin huonekuusi. Muratissa oli muutamia kuivuneita lehtiä, mutta se on näin talviaikaa sille ihan normaalia.

Pelargonitkin voivat hyvin. Niissä alkaa jo näkyä uutta kasvua, ja muutama kukkakin on jo kehittynyt. Ihan pian on aika ottaa mårbackoista pistokkaita ja samalla hieman typistää vanhoja kasvuja. Viime vuonna leikkasinkin niitä reilusti, mutta siltikin näyttää leikkaamiselle olevan tarvetta tänäkin vuonna.

Kotona joulun ajan olllet havut toin mökille kevääksi. Tarkoitus olisi laittaa tuo valkokuusi maahan keväällä, samoin pieni metsäkuusen taimi löytää varmasti mökkipihalta paikan.

Chilit hyvässä kasvussa

Chilit kasvavat komeasti! Kahdeksasta kylvämästäni siemenestä peräti seitsemän iti. Nyt päästiin jo koulintavaiheeseen.

Chilintaimet ovat kasvaneet kuukauden aikana hienosti. Silti ne ovat nyt vielä herkässä vaiheessa ja vaativat jokapäiväistä huolenpitoa. Siksi nappasin ne jopa muutaman päivän reissulle mukaan, sillä en halunnut ottaa riskiä, että komeat taimet olisivat kuivuneet poissaolomme aikana. Chilit matkasivat latva-artisokkien kanssa kylmälaukussa. Ne selvisivät hyvin parin tunnin ajomatkasta ja muutamasta päivästä uudessa ympäristössä.

Kotiin päästyämme annoin chilintaimien levätä muutaman päivän ja toipua rauhassa reissun päällä olemisesta. Eilen koulin taimet omiin ruukkuihinsa, jotta niillä on hyvät mahdollisuudet kasvaa ja vahvistua. Taimet ovat tähän asti saaneet keinovaloa, mutta nyt ne saivat paikan etelään suuntautuvan ikkunan edestä.

Ensi viikolla alan antaa niille jo hiukan lannoitetta, varovaisella aloituksella.