Taimikylvöt maltilla käyntiin

Taimikylvöt alkoivat maltilla. Ensin esikasvatukseen pääsivät chilit ja maa-artisokka.

Kokemus on opettanut, että taimikylvöt on syytä aloittaa maltilla. Olen liian usein kylvänyt siemenet liian aikaisin. Silloin tuloksena on ollut honteloita taimia, jotka eivät ole enää kestäneet istutusta kasvimaahan.

Nyt aloitin aikaisilla ja pitkän esikasvatuksen tarvitsevilla maa-artisokalla ja chilillä. Kokeilin maa-artisokan kasvattavista jo viime kesänä, mutta se ei onnistunut. Siemenet itivät hyvin ja taimikasvatus onnistui, mutta jatkokasvatus ei tuottanut kummoistakaan lopputulosta. Yrittänyttä ei laiteta, eli nyt vain uusi kasvatus käyntiin!

Maa-artisokan taimet ovat kasvaneet hienosti, vain yksi kylvetyistä siemenistä jäi torsoksi. Nyt nämä ovat jo niin isoja, että ne on koulittava viikonloppuna omiin ruukkuihinsa.

Chilin taimet antavat vielä odottaa itseään mullan alla.

Kylvin myös basilikan siemeniä yrttikasvatuslaatikkoon. Nämä basilikat on tarkoitus käyttää kevään aikana, jatkokasvatukseen päätyvät basilikat esikasvatan vasta myöhemmin keväällä tai kylvän suoraan kasvulaatikkoon.

Tänä vuonna chileistä vuorossa on tulinen pepperoni ’Cayanne long slim’, jolla varmasti saa potkua mausteisiin ruokiin. Lajike on siitä mukava, että sitä voi käyttää jo vihreänä ja sekä tuoreena että kuivattuna. Luvassa on siis toivottavasti tulta ja tappuraa!

Ei onnistumista tällä kertaa

Amaryllisten jatkokasvatus ei tällä kertaa tuottanut onnistumista.

Kesän perennapenkissä viettäneet amarylliksen sipulit eivät tällä kertaa tuottaneet jatkokasvatuksen iloa. Molempiin amarylliksen sipuleihin on ilmestynyt vain lehtiä, ei lainkaan kukkavanaa.

Annan niille vielä hetken lisäaikaa, mutta vahvasti siltä näyttää, että tällä kertaa emme pääse nauttimaan amaryllisten uudelleenkukinnasta. Kaksi edellistä kokeilua ovat onnistuneet, olen saanut amaryllikset kukkimaan uudestaan. Viime kesänä helteillä saattoi olla osansa sipuleiden kesän aikaiseen voimankeruuseen. Ne tarvitsevat kesän aikana paljon ravinteita ja sopivasti vettä.

Onneksi tämä joulun alla hankittu ja jo kerran upean kukan tuottanut amaryllis availee parhaillaan toista kukkaa – ja kolmaskin kukkavana näyttää olevan tulossa lehtien välistä! Josko tämä päätyisi ensi kesänä jatkokasvatukseen? 🙂

Kevät ja puutarhan uudistus mielessä

Kevät siintää jo ajatuksissa, siitä pitävät huolen leudot säät ja valon määrän lisääntyminen. Mökkipäivänä olikin hyvä suunnitella uutta puutarhakautta.

Oletko sinäkin suunnannut jo katseen kevääseen? Minulle tammikuu ja vuodenvaihde tuo aina jo ajatuksen keväästä, vaikka toki elämme vasta talven keskellä. Sää on täällä etelässä sahannut plussan ja miinuksen molemmin puolin. Välillä ehti jo maa pilkistää lumen alta, mutta tänäkin aamuna saatiin taas pari senttiä uutta lunta. Huomiseksi on taas luvassa plussakeliä.

Mökkipäivän touhut olivat talviset, mutta ajatukset jo keväässä.

Tänä keväänä aion toteuttaa pitkään muhineen haaveeni kasvihuoneesta. Viime kesä meni ilman kasvimaata, kun kasvilaatikko käytännössä mureni käsiin. Hahmottelin kasvihuoneelle jo paikan pihalta ja tarkoitus olikin saada syksyllä perustukset tehtyä, mutta niin vain e valitettavasti käynyt. Nyt on tarmoa jatkaa projektia ja viedä se maaliin!

Mitä puutarhaprojekteja sinulla on suunnitteilla?

Ripsiäiset on kukistettu!

Nyt sen uskaltaa jo sanoa: nukkaköynnösvehkassa olleet ripisiäiset on kukistettu! Kasvi voi hyvin ja kasvattaa uusia lehtiä.

Jouduimme pitkään kestäneen ripsiäisten hyökkäyksen kohteeksi vajaa vuosi sitten. Ötökät tulivat meille ilmeisesti uusien viherkasvien kylkiäisenä, ja levisivät muun muassa kauniiseen nukkaköynnösvehkaan,.

Rispiäisistä on hankala päästä eroon. Se vaatii useamman myrkytyskerran, ahkeraa seuraamista ja kasvin eristämisen. Mutta niin vain pääsimme ilkeistä ripsiäistä eroon, eikä nukkaköynnösvehkakaan kärsinyt kovasti ötökkäryntäyksestä. Se kasvatti koko ajan uusia lehtiä, vaikka ripsiäiset tuhosivatkin siitä muutaman ison lehden tekemällä niihin ruskeita laikkuja ja reikiä.

Nukkaköynnösvehka on kasvanut hurjasti ja vaatii ympärilleen paljon tilaa. Sen lehdet ovat isot ja leveät, ja ne ulottuvat laajalle. Uuden tuenkin nukkaköynnösvehka on jo saanut, kun vanha kävi lyhyeksi.

Kasvi pitää suihkuttelusta, ja se myös hyvä keino torjua ripsiäisiä. Vienkin nukkaköynnösvehkan suihkuun kerran viikossa, ja suihkuttelen samalla kasvin läpikotaisin, myös lehtien alapinnat. Samalla se saa tarvitsemansa kasteluveden. Näin talvella olen antanut sille myös merileväuutetta, pian siirrytäänkin kasviravinteisiin.

Nyt nukkaköynnösvehkaan on tulossa kaksi uutta lehteä. Ne ovat aluksi rullalla, mutta avautuvat nopeasti – ja kasvavat vielä nopeammin! Lehti on aluksi vaaleanvihreä, mutta muuttuu kasvaessaan tummanvihreäksi.

Nukkaköynnösvehka on hauska, vähän erilainen viherkasvi. Pieneen kotiin se ei ole passeli, sillä se todellakin tarvitsee tilaa ympärilleen. Meillä se viihtyy ison ruokapöydän päällä, jossa se saa kivasti valoa kattoikkunan kautta. Samalla se on siellä varmassa suojassa vedolta, sille nukkaköynnös on ronkeli.

Ensimmäiset pistokkaat

Vuoden ensimmäiset viherkasvin pistokkaat pääsivät jo multaan, kun ystävältä saamani kirjavalehtinen kultaköynnös oli kasvattanut kelvolliset juuret.

Sain viime syksyn lopulla ystävältä pistokkaat upeasta kirjavalehtisestä kultaköynnöksestä nimeltä ’N’joy. Talvi ei ehkä ole sitä parasta aikaa juurruttaa pistokkaita, mutta niin vain juuret kasvoivat hienosti ja pistokkaat pääsivät viime viikolla multaan.

Lehdissä on todella kauniit värit, miltei keltaiseen taittuva tuo valkoinen osuus.

Nyt onkin haaste taata pistokkaille hyvä alku. Niiden pitää olla valoisassa paikassa, mutta suoraa auringonpaistetta ne eivät halua. Multa saa kuivahtaa ennen seuraavaa kastelua.

Toinen talvella juurruttamani viherkasvi on rönsylilja. Tämän rönsyliljan emokasvi on äidilläni, mutta hän on jakanut sitä jo molemmille tyttärilleni sekä anopilleni! Minä taas otin tämän pistokkaan anopin rönsyliljasta, joka kärsi talvella vähän kuivuudesta – sen näkee sen ruskettuneista lehdenkärjistä.

Mukavasti kiertää kasvi suvussa.

Rönsyliljan juuret saavat vielä kasvaa pituutta ennen kuin se pääsee multaan.