Kohtalaisen hyvä sadonkorjuupäivä

Lämmin viikko oli tehnyt tehtävänsä, tomaattisato oli saanut kypsyä mökkipuutarhassa. Myös kesäkurpitsa oli kasvattanut kolme komeaa kurpitsaa.

Lehtien karsinta oli tehnyt hyvää tomaatille, muutama raakile oli ehtinyt valmistua ja osa vähän jo muuttua keltaiseksi. Suurin osa tomaateista jäi kuitenkin auttamatta raakileiksi, ei voi mitään. Yöt ovat jo niin kylmiä, että päivän lämpö ei enää vain riitä niille.

Siispä keräsin eilen kaikki ’Evakko’-tomaatit pois ja siirsin ne sisälle kypsymään. Katsotaan miten se onnistuu.

Kesäkurpitsa on antanut meille satoa pitkin kesää, ja sitä tuntuu riittävän vieläkin. Meitä odotti kolme komeaa kesäkurpitsaa, ja vielä näyttää pieniä olevan tulossa lisääkin. Hyvä hyvä, kasvakaa vaan!

Syyskuun kukkia ja pari yllättäjää

Syyskuu on mökkipihalla poikkeuksellisen runsaskukkainen. Ehkä kuiva ja kuuma kesä ja vasta elokuussa tulleet sateet ovat saaneet mökkipihan kukat kukkimaan vielä syyskuussakin.

Syyskuu on yleensä ollut mökkipihalla vähän ankea, kun kaikki kukat ovat ehtineet kukkia niin puutarhassa kuin kukkalaatikoissakin. Tämä kesä on poikkeus. Kukkijoita riittää niin perennapenkissä kuin terassilla.

Kerroin edellisessä postauksessa koristeporkkanoista, jotka availivat kukkiaan vasta elokuun puolella. Niitä paremmaksi pisti kosmoskukka, joka antoi odottaa kukkiaan ihan elokuun lopulle asti. Siihen asti ne olivat kasvaneet vain vartta ja pituutta. Nyt saamme vihdoin nautti kauniista kukista.

Samettikukat jatkavat jo kesäkuussa alkanutta kukintaa. Ne ovat ihania väriläiskiä mökkiterassilla.

Malvikit ovat nyt avautumisvuorossa kukkalaatikkoon kylvämässäni minikedossa. Revonhännät ovat nyt avautuneet täyteen loistoonsa, ne kukkivat komeasti.

Perennapenkissä kukkii edelleen ihana punahattu, ja se on saanut rinnalleen pari yllättäjää. Tähtiputki innostui tekemään uutta kukkaa, ja gojimarja kukkimaan parin vuoden tauon jälkeen. Marjoja se ei kyllä varmastikaan ehdi tehdä, mutta somat pienet kukat nyt ainakin.

Koristeporkkana oli kiva yllätys

Kasvatin tänä kesänä ensimmäistä kertaa koristeporkkanoita. Kaunis, hento kasvi oli mukava kasvatettava: helppohoitoinen ja hellekesästä nauttiva.

Kylvin keväällä koristeporkkana ’Daran’ siemeniä esikasvatukseen ja jätin puolikkaan pussillisen siemeniä suorakylvöä varten. Samalla tuli testattua, onko esikasvatuksesta niille mitään etua.

Oli ja ei ollut.

Esikasvatetut koristeporkkanat avasivat kukkiaan kuukautta aiemmin kuin suoraan ruukkuun alkukesästä kylvetyt koristeporkkanat. Mutta koska koristeporkkanan kasvutahti ja kukkien avautuminen on aika hidasta, tuntui lopputulos olevan kuitenkin lähes sama. Olemme yhtä lailla nauttineet esikasvatettujen kuin suorakylvettyjen koristeporkkanoiden kukista näin loppukesästä, sillä mItään aikaisia kukkijoita koristeporkkanat eivät ole. Meillä ensimmäiset kukat avautuivat heinäkuun lopulla, ja ne kukkivat edelleen. Oikeastaan paras kukkasesonki tuntuu olevan juuri nyt.

Maljakkoon en ole vielä raaskinut näitä kaunokaisia tuoda, vaikka kuulemma kestäisivät hyvin maljakossakin. Koristeporkkanat sopivat myös kuivattaviksi, sitä pitää kyllä kokeilla!

Syyskuun viileys tuli mökkipuutarhaan

Syyskuu toi mukanaan viileät yöt ja aamut, mutta aurinkoiset päivät. Mökkipuutarhassa riittää vielä kukkijoita.

Kävimme tänään äidin mökillä tekemässä ensimmäisiä syystöitä ja ottamassa kasvimaan satoa talteen. Omenat ja luumut poimimme myös talteen.

Mökkipuutarha on ollut viileiden öiden armoilla jo parina yönä, ja ensi yöksi lämpötilan on luvattu laskevan jopa +3 asteeseen. Puutarhassa on silti vielä kaunis kultainen loisto. Kasvimaan kupeessa kukkivat kehäkukat ja samettikukat, mökin kulmalla hanhikit. Viimeiset kultapallot sinnittelevät vielä aitan kupeessa, ja lyhtykoisoissa alkaa olla jo hieno väritys.

Syksy hiipii hiljalleen puutarhaan. Villiviinissä näkyy jo syysväriä, ja tammessa terhot alkavat olla jo komean kokoisia, osa jo ruskeaksi paahtunut.

Mutta vielä riittää odotettavaakin. Komeamaksaruohot vasta aloittelevat kukintaa, pienenpienet punerrukset alkavat jo näkyä nupuissa.

Tomaateille apua kypsymiseen

Moni tuskailee tällä hetkellä vihreiden tomaattien kanssa, niin minäkin. Kesän aikana aika rauhassa kasvaneet tomaatit tarvitsivat hiukan karsimista, jotta upeat tomaatit ehtisivät kypsyä.

’Evakko’-tomaatteja kasvaa niin mökkiterassilla kuin kotipihallakin. Molemmissa sato on tänä vuonna ollut hyvä, kiitos pitkän lämpimän jakson. Olemme päässeet nauttimaan jo upeista punaposkisista ja maukkaista tomaateista, mutta paljon on vielä raakileitakin jäljellä.

Kun kesäloma loppui ja oleilu mökillä jäi vähemmälle, jäivät myös mökkiterassin tomaatit omiin oloihinsa. Niille on riittänyt hyvin vettä kastelualtaasta ja ravinteita kasvusäkistä. Tämä yhdistelmä on osoittaunut ihan huippujutuksi, ja tulen jatkossakin kasvattamaan tomaatit altaan ja kasvusäkin yhdistelmässä.

Se mikä tomaattien hoidossa on jäänyt vähemmälle, on yleinen huolenpito. Tajusin vasta viime viikonloppuna, että tomaatithan olivat kasvaneet pituutta hurjasti, jopa niin paljon, että ne olivat jossakin vaiheessa taipuneet ihan kaksinkerroin. Lehtiäkin oli tullut runsaasti, joten pientä karsimista oli syytä tehdä.

Nappasin reilusti lehtiä pois, ja tuin tomaatit uudestaan. Nyt raakileet saavat kaiken mahdollisen valon eivätkä jää lehtien taakse piiloon. Varretkaan eivät nyt pääse taipumaan raakileiden painosta poikki.

Tomaatit saavat nyt kypsyä vielä auringon lämmössä. Jos sitä ei tule riittävästi, kerään tomaatit talteen ja yritän kypsyttää niitä sisätiloissa. Joskus olen käyttänyt kikkana omenan lisäämistä raakojen tomaattien joukkoon kypsymistä vauhdittamaan. Ja saahan vihreistäkin tomaateista hyvää hilloketta aikaan.