Apua, lehtikirvahyökkäys!

Totaalinen hyökkäys! Lehtikirvat iskivät massiivisella hyökkäyksellä mökillä olleeseen skimmiaan.

Juuri kun ehdin kehua, miten viherkasvit viihtyvät mökillä, tuli täydellinen takapakki.

Kävimme tällä viikolla mökillä hieman pidemmän tauon jälkeen, ja sinä aikana lehtikirvat olivat ottaneet joulusta säästämäni skimmian totaalisesti haltuunsa.

Niitä oli kaikkialla.

Ensin näin lehtien pinnalla vaaleaa nöyhtää, kuin pumpulia. Kun otin tuosta nöyhdästä kuvan, näin, mitä se piti sisällään.

Nöyhtä olikin lehtikirvan kuolleita jäämiä. Myös eläviä, vihreitä kirvoja näkyi erityisesti skimmian kukkanupuissa. Lehdet olivat tahmean nesteen peitossa. Todellakin ikävä näky!

Lehtikirvat imevät kasvien lehdistä ja nupuista nestettä ja sitten ulostavat tuota tahmeaa nestettä kasvin lehdille. Lehtikirvat ovat kuulemma helpommin torjuttavia kuin villakilpikirvat, mutta en jäänyt ihmettelemään. Nakkasin skimmian saman tien kassiin ja heitin ulos pakkaseen. Kävin läpi sen vieressä olleet pelargonit sekä toisessa huoneessa olevan kultaköynnöksen, muratin ja huonekuusen. Niissä ei onneksi näkynyt merkkiäkään kirvoista, mutta niitä pitää nyt kyllä pitää tarkasti silmällä tulevien viikkojen ajan.

Mistä kirvat sitten olivat tulleet skimmiaan? Luultavasti ulkoa, skimmia nimittäin oli syksyn ulkona ja nostin sen sisälle vasta pakkasten tuntua. Se oli selkästi virhe, mutta kestipä pitkään, ennen kuin kirvat tulivat esiin. Kotona tein saman tsekkauksen kaikille virhekasveille, sillä skimmia vietti joulun ajan kotona. Onneksi kirvoja ei näy muissa kasveissa, eikä toivottavasti enää tule näkymäänkään.

Ilo irti pakkasista!

Pakkaset ovat pitäneet meitä otteessaan jo niin pitkään, että kohta saisi jo hellittää. Mutta kun ne kerran jatkuvat, pitää pakkasista puristaa irti kaikki ilot ja hyödyt.

Kävimme tällä viikolla tekemässä etätyöpäivän mökillä, ja pakkanen paukkui rapsakassa -20 asteessa. Ilmalämpöpumpulla oli tekemistä mökin lämmittämisessä, mutta onneksi takka avitti menestyksekkäästi.

Koska ensi viikolla näyttää vihdoinkin lauhtuvan, otin pakkasista vielä viimeisetkin hyödyt irti ja tuuletin mökin ison villamaton ja annoin sille raikastavan lumipesun. Heitin maton ensin terassin kulmalle pariksi tunniksi jäähtymään, ja sen jälkeen viskasin maton puhtaalle lumelle. Sitten vain kunnon lumipesut, harjaukset ja ravistelut, ja johan oli matto taas ihanan raikas ja tuoksuvan puhdas.

Viikon maljakossa kauniina säilyneet mutta jo hieman rupsahtamaan päässeet tulppaanit jäädytin yön aikana jäälyhdyksi. Kierrätysidea tämäkin!

Pakkasessa lumi kimmeltää kauniisti mökkipihan koivujen latvoissa ja rantakaislikossa, sitä oli mukava työpäivän aikana ihailla. Etätyön parhaita puolia ovatkin nämä maisemat.

Kuvaan tuota kimmeltävää kauneutta ei vain millään saa vangittua. Mutta upean sinisen taivaan ja valkoisen lumen kuitenkin!

Latva-artisokalla aloitetaan!

Taimikasvatus lähti käyntiin sieltä vaikeimmasta päästä, sillä latva-artisokan siemenet on nyt kylvetty sammalnappeihin. Latva-artisokka on minulla kokeilussa nyt ensimmäistä kertaa.

Puutarhamyymälöiden siemenhyllyihin on jo ilmestynyt ihana valikoima toinen toistaan ihanampia kasveja ja kukkia. Minua oli jo useamman vuoden kiehtonut ajatus latva-artisokan kasvattamisesta, mutta pelottelut sen kasvattamisen haastavuudesta ovat saaneet minut perumaan aikeeni. Nyt tartuin härkää sarvista ja kylvin latva-artisokan siemenet sammalnappeihin.

Lajike on ’Vert de Provence’, ja sen esikasvatus aloitetaan tammi-helmikuussa. Latva-artisokka tarvitsee runsasravinteisen, läpäisevän ja syvän maan ja lämpimän kasvupaikan. Siinä onkin haasteita, sillä mökkipuutarhamme maa on varsin savista. Ratkaisuna voi olla istuttaa taimet isoihin saaveihin, mietin sitä vaihtoehtoa vielä kevään aikana.

Latva-artisokka on hankkimistani siemenistä se ensimmäiseksi kylvettävä, muiden kanssa pitää vielä yrittää malttaa. Hankin samalla kuitenkin jo valmiiksi kesäkurpitsan ’Diamant’, pinaatin ’Nores’ ja lehtikaalin ’Westlandse Winter’ siemenet. Lisäksi nappasin mukaan koristeporkkanan ja pikkuköynnöskrassin siemenet. Nämä saavat siis vielä odottaa hetken, kylvöaika niille on maalis-huhtikuussa.

Sen sijaan sammalnappeihin pääsivät jo napostelupaprikan ja ’Evakko’-tomaatin siemenet, jotka olin ottanut talteen viime kesän sadonkorjuun yhteydessä.

Tästä se ihana kasvun odottelu taas lähtee, on tämä upeaa aikaa!

Sen sijaan

Huonekasvit viihtyvät mökin viileydessä

Mökillämme on vain muutamia huonekasveja, jotka on valittu sen mukaan, että ne pitävät viileästä ja kaupunkiasuntoamme kosteammasta ilmasta. Yksi kokeilukin on tosin tänä talvena käynnissä.

Mökillämme on talvisin päällä peruslämpö, joka pidetään näin kylmimpänä aikana hiukkasen päälle +10 asteessa. Mökillä ei ole montaa huonekasvia, sillä kesäisin ehdoton pääpaino on puutarhanhoidossa ja ulkokasveista huolehtimisessa. Silti olen halunnut tuoda mökille muutaman valikoidun huonekasvin.

Huonekuusi on ollut mökillä jo siitä asti kun mökki rakennettiin. Huonekuusihan viihtyy hyvin viileässä ja kosteassa ilmassa. Tämä vanhan ajan huonekasvi sopii siis mökille täydellisesti, ja hyvin se on viihtynytkin. Kovin isoksi se ei ole kasvanut, mutta upeaa uutta oksaa se silti taas tuottaa.

Muratti viettää kesänsä puutarhassa, mutta talveksi olen ainakin toistaiseksi nostanut sen sisälle mökkiin. Sekin viihtyy erinomaisesti, ja kasvattaa uusia lehtiä talven aikana. Sen kasvut ovat jo niin pitkät, että niitä pitää kietoa jo monelle koukerolle.

Toin viime keväänä mökille kultaköynnöksen, kun sille ei meinannut löytyä kotona paikkaa. Kultaköynnös jäi syksyllä mökille, vaikka mietin miten se mahtaa viileässä mökissä viihtyä.

Hyvin se on viihtynyt. Käymme mökillä kuitenkin usein, joskus jopa parikin kertaa viikossa, joten olen pystynyt kastelemaan kultaköynnöstä säännöllisesti. Ainakin toistaiseksi se saa siis jatkaa oloaan kirjahyllyn reunalla.

Syksyn kaupunkipihallamme viettäneen ja joulun aikaan sisällä ilahduttaneen skimmian toin mökille siinä toivossa, että saisin sen pysymään hengissä talven yli ja istutettua sitten keväällä puutarhaan. Hyvin näyttää silläkin sujuvan.

Samoin amaryllikset pääsivät kukinnan jälkeen mökille – nekin päätyvät kesäksi puutarhaan kasvattamaan voimaa ensi joulun kukintaan.

Ja muistat varmaan Mårbackat? Niitä olen talvettanut jo monena vuonna mökissä. Ihan pian on aika ottaa niistä latvapistokkaita ja trimmata pitkäksi kasvaneet pelargonit muutenkin kevätkuntoon. Siitä lisää tuonnempana!

Ensimmäiset kylvöt vesiviljelyyn tehty

Olihan se pakko laittaa ensimmäiset kylvöt alulle. Aloitin varsin pienimuotoisesti, ja tavoitteena on toistaiseksi vain saada tuoreita yrttejä ruokapöytään.

Kasvivalolla varustettu vesiviljelyastia on ollut meillä käytössä jo useamman vuoden. Tänäkin talvena olen jo käyttänyt sitä kaupasta ostettujen yrttien jatkokasvattamisessa. Yrtit pysyvät hyvinä pidempään, kun ne saavat vettä ja kasvilampun valoa.

Nyt ne yrtit oli saatu käytettyä, joten oli aika palauttaa vesiviljelyastia sen oikeaan tarkoitukseensa eli taimien kasvattamiseen.

Tämän helpompaa ei taimien kasvattaminen voi olla. Click and Grow -viljelyastiassamme on kolme ruukkupaikkaa, ja jokaisen ruukun pohjassa on pieni reikä, jonka kautta kasvit saavat vettä. Taimiruukkuihin lisätään vain multa ja siemenet. Sitten laitetaan vain töpseli seinään, niin kasvivalokin syttyy.

Kylvin tällä kertaa basilikan siemeniä, ja ne itivät viikossa. Valo on meillä päällä noin 14-15 tuntia, sammutamme sen yöksi. Valoa voi kätevästi säädellä niin, että kun yrtit kasvavat, voi valoa nostaa ylemmäs.

Voin kasvattaa yrtit tässä ja käyttää niitä ruoanlaittoon, tai voin myöhemmin koulia yrtit toisiin ruukkuihin ja viedä ne keväällä kasvamaan ulos. Aika simppeliä!