Kesän paras vadelmapiirakka

Vadelmasato on nyt harvinaisen hyvä, joten nyt on aika leipoa kesän paras vadelmapiirakka!

Mökkipihallamme kasvaa ihania, herkullisia villivadelmia, jotka ovat tänä kesänä tuottaneet varsin hyvin satoa.

Tämä gluteeniton vadelmapiirakka on helppo tehdä, mutta muutaman työvaiheen se kuitenkin sisältää. Vadelmia piirakassa saa olla reilusti, ja valmiin piirakan päälle niitä voi ripotella lisää.

Toivottavasti maistuu!

Gluteeniton vadelmapiirakka

pieni pellillinen

1 muna

2 dl sokeria

3 ½ dl kauramaitoa tai maitoa

1 dl tummia gluteenittomia jauhoja

5 dl gluteenittomia jauhoja

3 tl leivinjauhetta

50 g sulatettua margariinia tai voita

Täyte:

5 dl vadelmia tai vadelmasurvosta

Päälle:

100 g voita tai margariinia

2 dl sokeria

2 dl gluteenittomia jauhoja

Pinnalle:

tuoreita vadelmia

Laita uuni lämpiämään 175 asteeseen.

Vatkaa muna ja sokeri vaahdoksi. Yhdistä jauhot ja leivinjauhe.

Sekoita muna-sokerivaahtoon vuorotellen maitoa ja jauhoseosta. Lisää lopuksi jäähtynyt rasva ja sekoita tasaiseksi.

Levitä taikina lastalla pellille leivinpaperin päälle. Jos käytät pientä peltiä, tulee piirakasta paksumpi, kuten kuvassa. Jos taas haluat ohuemman piirakan, käytä isompaa peltiä.

Ripottele vadelmat taikinan päälle.

Vatkaa voi ja sokeri vaahdoksi. Lisää jauhot ja sekoita. Ripottele murut vadelmien päälle.

Paista piirakka 175 asteessa noin 35-40 minuuttia. Koristele valmis piirakka vadelmilla.

Pelastetaan pörriäiset!

Kaiken maailman pörriäiset, pölyttäjät ja pikkuötökät ovat hupenemassa kovaa vauhtia. Me halusimme pelastaa pörriäiset omassa mökkipuutarhassamme.

Mökkipihallamme on aika lailla nurmikkoa, jossa kukkivat näin heinäkuussa puna- ja valkoapilat, maahumala, kurjenkellot ja leinikit. Ne taas houkuttelevat paikalle ihanan paljon pörriäisiä.

Tänä kesänä olemme jättäneet nurmikon leikkuun vähemmälle, ja jättäneet enemmän kukkia pörriäisille. Kun emme leikkaa nurmikkoa kerralla kokonaan, jää osaan aina tilaa kukille. Meillä ovatkin siis saaneet apilat ja maahumala kukkia valtoimenaan, ja mikä ihana kimalaisten, mehiläisten ja muiden pörriäisten pörinä siellä käykään!

Mutta on mökkipuutarhassamme muitakin kasveja, jotka houkuttelevat pörriäisiä ja antavat niille ravintoa. Lehmus, tähtiputket, jasmikkeet, angervot ja ajuruohot ovat niille mieluisia. Antaa siis kaikkien kukkien kukkia ja pörriäisten nauttia!

 

Tomaatit kasvavat vauhdilla

Viljelysäkissä pienellä kaupunkipihalla kasvavat tomaatit ovat edistyneet vauhdilla. Raakileita jo paljon, ja niiden koko vain kasvaa.

Siemenestä kasvattamani ’Evakko’-tomaatit kasvavat kaupunkipihamme terassilla viljelysäkissä. Kasvu on ollut hyvää, vaikka viime viikot ovatkin olleet alkukesää viileämpiä ja auringonpaistetta on ollut vähän. Tomaatit ovat hyväkuntoisia ja tuottavat paljon raakileita, joiden koko vain kasvaa koko ajan.

’Evakko’ oli minulle uusi tuttavuus, kun sain ystävältäni sen siemeniä kokeiluun viime keväänä. Lajike tuntuu olevan todella helppohoitoinen ja erittäin vahva: varret ovat paksut ja lehdet ovat pysyneet kauniin vihreinä kesäkuun helteistä ja muutaman päivän poissaoloista huolimatta. Olen antanut niille tomaattilainnoitetta pari kertaa viikossa. Vettä ne kuintenkin tarvitsevat todella paljon, kuten kaikki tomaatit.

Laitoin muutaman taimen kokeilumielessä kasvamaan altakasteluruukkuun. Nekin ovat kasvaneet hyvin ja tuottavat raakileita, mutta kasvu on ollut selvästi hitaampaa kuin kasvisäkissä olevissa taimissa. Lisäksi altakasteluruukussa olevat tomaatin taimet kellastavat lehtiään herkemmin.

Jännä nähdä kuinka isoiksi ’Evakot’ kasvavat ja mihin aikaan ne kypsyvät. Tomaattisatoa on ainakin kuitenkin luvassa tänäkin vuonna!

 

 

Kukkaloistoa Kenkäveron puutarhassa

Mikkeliläisen Kenkäveron puutarha on heinäkuussa upeassa kukkaloistossa, vaikka pionit ovatkin ehtineet kukkia. Malvat sen sijaan nousevat kauniina korkeuksiinsa, ja riittää puutarhassa paljon muutakin ihasteltavaa. 

Kenkävero osui viime viikolla kesäreissumme varrelle, ja tietenkin siellä piti pysähtyä. Olen käynyt Kenkäverossa muutaman kerran aiemminkin, mutta silloin en ole ehtinyt käydä tutustumassa sen upeaan puutarhaan. Nyt vierailulle oli onneksi aikaa – ja ajankohta täydellinen.

Kauniin pappilarakennuksen takana oleva rehevä puutarha viettää rinteessä kohti komeaa Saimaata. Puutarhasta löytyy hurja määrä kukkia ja hyötykasveja!

Näin heinäkuussa kukassa olivat muun muassa myskimalvat, palavarakkaus, unikot, jättipoimulehdet, kurjenpolvet ja suopayrtit. Monta tuttua lajia löytyi, mutta joukossa oli paljon minulle uusiakin tuttavauuksia. Hauskaa oli, että monet lajit oli merkitty pulloon laitetuin tunnistelapuin.

Puutarhan keskellä kulkee polkuja, joita pitkin ihania kukkia pääsee ihastelemaan ihan lähietäisyydeltä. Tässä puutarhassa vierähti tovi jos toinenkin!

 

Sadonkorjuu on alkanut!

Mökkipuutarha alkaa tuottaa satoa. Ensimmäiset kesäkurpitsat kypsyivät ja kasvimaalta saa jo naposteluporkkanoita.

Laitoin tänä vuonna kasvamaan kaksi kesäkurpitsan tainta, mutta sain hankittua ne vasta aika myöhään. Kesäkuu oli jo pitkällä, kun istutin taimet. Ne lähtivät kuitenkin hyvin kasvuun ja alkoivat nopeasti kukkia.

Nyt ensimmäinen taimi on jo tuottanut ensimmäisen kurpitsan, ja toisessakin alkaa ensimmäinen satsi olla jo loppuviikosta valmis käyttöön. Uusia alkujakin on kasvamassa.

Kasvimaalta olemme jo monen viikon ajan nauttineet salaattia ja rucolaa. Mutta ne parhaat, eli ensimmäiset porkkanat maistoimme viikonloppuna. Pienet harvennusporkkanat ovat ne, joissa kesä maistuu parhaimmalta!