Mårbacka innostui kukkimaan tammikuussa

Mökillä talvehtiva Mårbacka-pelargoni innostui kehittämään kukkanuppua ja avasi niistä ensimmäisen viime viikolla.

Mårbacka- ja riippapelargonit talvehtivat mökillä +12 asteessa suuren ikkunan edessä eli valoisassa paikassa. Ne ovat säilyneet hyvin vihreinä, mutta ovat toki kellastaneet hieman alimpia lehtiään.

Tammikuun alussa huomasin yhteen Mårbackaan tulleen kukkanuppuja, ja viime viikonloppuna ensimmäinen niistä oli auennut.

Olen kastellut pelargoneja parin viikon välein. Riippupelargonissa sinnitteli kesän jäljiltä kukka vielä ihan viime viikolle asti.

Nämä pelargonit viettävät talveaan samalla mökki-ikkunalla nyt kolmatta vuotta. Yhdestä Mårbackasta alkunsa saanut pelargonitarhani on kasvanut aina keväisin edellisestä kukasta otetuista pistokkaista. Tämä nyt kukkiva Mårbacka on siis viime kevään pistokkaasta juurtunut kukka.

Pian on aika taas katkaista pitkäksi venähtäneet versot ja jakaa Mårbacka sekä riippapelargoni jälleen uusiksi pistokkaiksi. Pelargonipuutarhani siis sen kuin vain kasvaa. 🙂

Advertisement

Gluteeniton juustokakku saa maapähkinävoisydämen

Leivoin viime viikonloppuna pitkästä aikaa perheemme suosikkijuustokakun. Gluteenittomassa juustokakussa on ihanan mehevä maapähkinäsydän ja kuorrutteena suloinen sekoitus suolaista ja makeaa.

Tämä juustokakku on ollut perheemme suosikki jo monen vuoden ajan. Se on tuhti kakku, josta riittää syötävää monelle herkkusuulle. Kakku kannattaa tehdä jo edellisenä päivänä tai heti tarjoilupäivän aamuna, sillä se tarvitsee aikaa mehevöityäkseen.

Reseptissä on käytetty gluteenittomia digestive-keksejä, mutta ne voi hyvin korvata tavallisilla, jos gluteenittomuuteen ei ole erillistä tarvetta.

Gluteeniton maapähkinävoijuustokakku

10 annosta

Pohja:

200 g gluteenittomia digestivekeksejä

75 g voita tai margariinia

Täyte:

540 g vaniljatuorejuustoa

3 kananmunaa

1 prk crème fraîchea

2 rkl Maizena-maissitärkkelystä

½ dl sokeria

1½-2 dl maapähkinävoita

Koristeluun:

100 g tummaa suklaata

½ dl murskattuja suolapähkinöitä

Hienonna keksit ja sekoita sulatettu voi/margariini niiden joukkoon. Painele seos voidellun irtopohjavuoan (halkaisija 18 cm) pohjalle.

Sekoita tuorejuusto, kananmuna ja ranskankerma sekaisin vatkaimella. Lisää maissitärkkelys siivilän läpi joukkoon. Lisää sokeri ja maapähkinävoi ja pyöräytä ainekset sekaisin.

Kaada seos vuokaan keksimurupohjan päälle ja paista 175-asteisen uunin alatasolla noin 50 minuuttia. Peitä kakun pinta leivinpaperilla 30 minuutin paistamisen jälkeen, jos pinta näyttää ruskistuvan liikaa.

Anna kakun jäähtyä ja laita se jääkaappiin muutamaksi tunniksi tai yön ajaksi.

Poista kakku vuoasta. Sulata paloiteltu suklaa miedolla lämmöllä kattilassa. Lusikoi sulanut suklaa kakun päälle raidoiksi. Lisää rouhitut suolapähkinät kakun päälle.

Puikkokämmekkä haluaa valoa

Sain puikkokämmekän ystävältäni vuosi sitten. Kauniskukkainen puikkokämmekkä on viihtynyt meillä ihmeen hyvin. Se on ensimmäinen orkidea, jonka olen saanut kukkimaan uudelleen.

Kun puikkokämmekkä tuli meille, täyttivät kauniit valkeat kukat sen kaksi varsimukulaa ja kestivät pitkään. Kun kukinta lopulta loppui, alkoi juuresta kehittyä uudet varsimukulat ja niihin lehdet. Vanhat varsimukulat kuihtuivat ja leikkasin ne pois. Toiseen uusista varsimukuloista tuli kesän lopulla muutama uusi kukka, toinen täyttyi pelkillä lehdillä.

Joulukuun alussa tapahtui sitten kummia. Huomasin, että toiseenkin varsimukulaan oli ilmestynyt kolme nuppua. Ne kehittyivät hitaasti ja puhkesivat kukkaan tammikuun alussa.

Samaan aikaan kukkanuppujen kehittymisen kanssa alkoi juuresta kasvaa taas uusia varsimukuloita. Ne kehittyivät samaa tahtia kukkanuppujen kanssa. Nyt vaaleanvihreillä varsimukuloilla on jo kivasti mittaa ja lehdetkin jo näkyvissä.

Nämä ovat siis jo kolmannet juurimukulat, jotka puikkokämmekkäni kasvattaa. Kukinta ei ole ollut kovin runsas, mutta tämä kasvuvauhti ja helppohoitoisuus antavat intoa panostaa puikkokämmekän kasvatukseen nyt paremmin.

Kasvualustana puikkokämmekälläni on orkideamulta, ja olen tehnyt sille uppokastelun kerran viikossa. Nyt kun uudet juurimukulat ovat tulossa, olen myös alkanut lannoittaa sitä parin viikon välein. Se on edelleen samassa ruukussa, mutta tarvitsee nyt hieman uutta multaa juurilleen.

Puikkokämmekällä on kasvupaikka aivan ison ikkunan äärellä, sillä se tarvitsee selvästi runsaasti valoa. Ensi kesänä vien kasvin ulos, sillä se kuulemma nauttii myös pihallaolosta. Jospa sitten olisi luvassa hieman runsaampaa kukintaakin.

Puutarhaharrastelijan herätyshaaste otettu vastaan!

Tämä oli mukava haaste! Piia Jokilaaksossa-blogista haastoi minut katsomaan viime kesään kuvien kautta. Sattumanvaraisesti valitut kesäkuvat tuovatkin mieleen ihania muistoja!

Kiitos Piia haasteestasi, otin sen mielelläni vastaan! Valitsin kuvia viime kesältä summamutikassa, siitä mihin sormi osoitti. Tällainen kavalkadi siitä tuli.

10-vuotias luumupuumme kukki ja tuotti hedelmää viime kesänä ensimmäistä kertaa! Tämä tapahtuma kuuluukin kesän ehdottomiin huippuhetkiin. Oli ihana loppukesästä nauttia oman sadon luumuilla. Muutama piirakka tuli pyöräytettyä, ja päätyi satoa jopa joulupöydässä nautittuun rommiruukkuunkin.

Ah, kevät! Ja ensimmäiset alliumini! Tämä kaunotar kukki perennapenkissäni siis ensimmäistä kertaa. Miten mahtavaa on havaita ensimmäiset mullan alta esiin puskevat piipot!

Tämä valeampiaispesä oli hauska kokeilu – joka onnistui! Ampiaiset eivät tänä kesänä tehneet pesiä entisiin paikkoihinsa aitan ja mökin katon alle. Tätä kannattaa siis kokeilla!

Kielot, kevään ihanat tuoksujat! Niitä riittää mökkipihallamme tosi paljon. Loppukesästä niiden lehdistä tulee melkein riesa, kun ne peittävät paksuna mattona muun kasvillisuuden alleen.

Satavuotias alppiruusu on mökkipihamme kruunu, jota olemme varjelleet ja vaalineet. Se kukki viime keväänä todella runsain kukin.

Luonnonkukkia riittää heinäkuussa mökkipihallamme. Tähän kuvaan kiteytyy mielestäni koko heinäkuu ja mökkeilyn ihanuus: räsymatto, vanhan mökin pikkupalli, aitan rappuset ja luonnonkukkakimppu. ❤

Rakastan pioneja! Tämän kaunottaren kuvasin äitini mökkipuutarhassa varhain aamulla. Aamun aurinko tekee kukan terälehdet utuisen kauniiksi.

Pienellä kaupunkipihallamme kasvatan lähinä yrttejä. Ne saivat uuden kasvupaikan viime kesänä, ja selkeästi viihtyivät siinä hyvin.

Jos olet yhtään seurannut Putkinnotkoa, tiedät hullaantumiseni mökkipihamme vanhoihin ruusuihin. Tämä papulanruusu on vienyt sydämeni. ❤

Kesä tarjoaa nähtävää myös oman mökkipihan ulkopuolella. Nämä upeat rantakukat kuvasin Lonnan saaressa Helsingin edustalla.

Rakastan tehdä kransseja! Tämä pihlajanmarjakranssi syntyi loppukesästä äitini mökkipihan antimista.

Lisää oman pihan antimia: tarhajukkaviiniköynnös tuotti kesän lopulla ihan mukavan sadon.

Olipa ihana kesä! Näitä kuvia katsellessa ja niihin liittyviä tapahtumia muistellessa oli mukava palata viime kesän tunnelmiin. Kuka ottaa haasteesta seuraavana kopin?

Amaryllikset tekevät nuppua!

Edelliseltä joululta säästämäni amarylliksen sipulit alkavat tehdä nuppua! Kokeiluni saada amaryllikset kukkimaan uudestaan näyttää siis varsin valoisalta.

Säästin edellisen joulun amarylliksistä sipulit ja lannoitin niitä kesän aikana. Syksyllä sään viilentyessä nostin hyvin säilyneet ja napakat sipulit sisälle ja annoin niiden olla viileässä mökissä (noin +15 astetta) sanomalehteen käärittynä syyskuun lopusta joulukuun alkuun. Silloin istutin edelleen hyväkuntoiset sipulit multaan ja kastelin niitä säännöllisesti muutaman viikon ajan.

Kun sipuleissa alkoi näkyä vihreää, lopetin kastelun. Ja nyt näyttää siltä, että ainakin yhdestä sipulista on tulossa kukkavana – jee! Istutin kaikkiaan neljä sipulia, joista yksi oli aivan pieni, isomman sipulin kylkeen kesän aikana kasvanut pikkusipuli.

Yhdestä sipulista näyttää valitettavasti tulevan vain lehtiä, kolmas on vielä arvoitus – niin alkuvaiheessa sen kasvu on. Tuon neljäs ja pieni sipuli ei vielä näytä mitään merkkejä.

Vaikka onnistumisprosentti näyttäisi olevan ”vain” 25 %, koen silti onnistuneeni! Ihan mahtavaa, että pystyin saamaan ainakin yhden sipulin tuottamaan kukkaa!

Nyt odotan kukkavanan kasvamista innolla – saa nähdä mitä sieltä paljastuu. 🙂

Lue lisää amaryllisten hoidosta postuksista:

Amarylliksen sipulit talteen

Amarylliksen sipulit viettivät kesän ulkona