Joulukranssi syntyy havuista ja rosépippurista

Tänä jouluna havukranssiimme pääsi hieman eksoottisempi mauste, kun se sai koristeekseen rosépippurin oksia.

Havukranssi on meille ihan ehdoton joulun ajan koriste. Niitä olen tehnyt niin rohtokatajasta, männyn- ja katajanoksista  kuin kuusenoksista, talviosta ja skimmioista.

Tein tänä vuonna jouluisen havukranssin männyn- ja katajanoksista, eukalyptuksen oksista sekä kauniista rosépippurin oksista. Mainitsinkin viime viikon kukkakauppavierailusta tehdyssä postauksessa, että sieltä mukaani tarttui jotakin kranssiin laitettavaa: ne olivat nämä rosépippurin oksat, joita en aiemmin ollutkaan nähnyt myytävänä. Ihastuin niin heti!

Mökkipihaltamme napsaisin kranssin pohjaksi pihlajanoksan ja taitoin sen ympyräksi. Havuina käytin männynoksia sekä katajanoksia, nekin oman pihan antimia. Hieman sammunutta vihreää väriä kranssiin tuovat eukalyptyksen oksat sekä katajanoksassa olevat vihreät katajanmarjat.

Vaikka rosépippurin marjat näyttävät hennoilta, ne pysyvät kyllä hyvin koossa eivätkä irtoa. Ne eivät myöskään ole houkutelleet lintuja luokseen kuten pihlajanmarjat aina tekevät. 🙂

Tämä kranssi kestää pitkään vihreänä ja kauniina – varmasti jouluun saakka – kun sen säilyttää ulkona.

Advertisement

Mitä kuuluu latvotulle fiikukselle nyt?

Latvotulle fiikukselle kuuluu hyvää! Sekä katkaistu latvapistokas että haaroitettu fiikus voivat molemmat hyvin ja kasvavat kauniisti.

Fiikukseni oli päässyt kasvamaan pituutta, joten katkaisin fiikuksen latvan maaliskuussa toivoen, että se haaroittuisi. Latvapistokkaan laitoin juurtumaan vesilasiin, ja se kasvattikin nopeasti komeat juuret.

Nyt molemmat kasvit voivat hyvin ja kasvavat kauniisti. Katkaistu fiikus kasvattaa hienosti uusia oksia, juuri avautui taas uusi lehti. Katkaistu kohta rungosta jää varmaan ajan mittaan huomaamattomasti lehtien alle piiloon.

Myös latvapistokkaasta juurrutettu uusi fiikus voi hyvin ja kasvaa pituutta. Sitä en ole vielä lähtenyt haaroittamaan, mutta pian sekin on tehtävä, niin hyvin se kasvaa. Se on vain nyt niin kaunis, kun alhaallakin on lehtiä. Parempi kuitenkin katkaista ajoissa, jotta fiikus lähtee haaroittumaan.

Kukkakauppa, jonne olin haaveillut pääseväni

Vietimme viikonloppua Turussa, ja totta kai minun oli päästävä käymään Flörin puutarhamyymälässä. Instgramin kuvista ihailemani puutarha oli itse koettuna juuri sellainen kuin arvelinkin.

Flörin puutarhamyymälä Turun Peltolassa on kuulunut jo pitkään niihin puutarhaliikkeisiin, joita olen seurannut instagramissa, ja jonne olen halunnut mennä käymään. Tilaisuus siihen tuli tänään, juuri sopivasti kun myymälässä vietettiin joulun avausta.

Joulutähdet, hyasintit ja ihanat havut täyttivät myymälän, ja paikan päällä olisi voinut tehdä itse kauniin kranssin kranssi-workshopissa. Valitettavasti siihen ei ollut aikaa,  mutta mukaan tarttui muutamia ihania aineksia, sormet syyhyävät jo päästä tekemään niistä joulukransseja!

Maistuisiko gluteeniton hävikkikakku?

Meillä leivottiin eilen gluteeniton hävikkikakku, joka kyllä myös hävisi nopeasti parempiin suihin. Viimeistä käyttöpäivää lähestyvät raaka-aineet paistuivat uunissa kerrassaan mahtavan herkulliseksi kuivakakuksi.

Ruokahävikki pyritään pitämään meillä minimissään. Niinpä vilkaisu jääkaappiin ja hedelmäkulhoon antoi eilen inspiraation tehdä nopeasti jotakin, ettei hyviä raaka-aineita tarvitsisi heittää pois.

Nimesin kakun gluteenittomaksi hävikkikakuksi, sillä raaka-aineina käytettiin mustuneita banaaneja, viimeistä käyttöpäivää lähestyviä kananmunia sekä vielä eilen käytettävissä olevaa kauramaitoa. Gluteenittomuus on meille arkipäivää, sillä perheessämme on sekä keliaakikko että FODMAP-ruokavaliota noudattava henkilö.

Koska banaaneja ei ollut tarpeeksi suhteessa reseptin suositukseen, korvasin osan siitä pian vanhaksi menevällä kauramaidolla. Nämä suhteet on kirjoitettu reseptissä sulkuihin: jos käytät vähemmän banaaneja, lisää taikinaan 0,5-1 dl kauramaitoa nesteeksi. Jos banaanimäärä on respetin mukainen, ei nestettä tarvita.

Gluteeniton hävikkikakku

150 g margariinia

3 dl sokeria

2 kananmunaa

5 ylikypsää banaania (2)

(0,5-1 dl gltueenitonta kauramaitoa)

5 dl gluteenittomia jauhoja

1 tl suolaa

2 tl leivinjauhetta

1 tl soodaa

1 tl jauhettua neilikkaa

1 tl jauhettua inkivääriä

1 tl kanelia

vuokaan: margariinia ja gluteenittomia korppujauhoja

Laita uuni lämpenemään 175 asteeseen.

Vatkaa margariini ja sokeri pehmeäksi. Lisää kananmunat seokseen yksitellen voimakkaasti vatkaten. Yhdistä mausteet ja kohotusaineet gluteenittomiin jauhoihin ja lisää ne taikinaan mielellään siivilän läpi. Lisää soseutetut banaanit (ja gluteeniton kauramaito) ja vatkaa tasaiseksi.

Rasvaa ja korppujauhota vuoka tai käytä silikonivuokaa. Laita taikina vuokaan ja paista uunin alimmalla tasolla 175 asteessa noin tunti. Anna jäähtyä hetki vuoassa ennen kuin kumoat kakun tarjoilulautaselle.

 

Ensimmäinen joulukukka hankittu!

Meiltä löytyy jo ensimmäinen joulukukka! Sain äidiltäni lahjaksi skimmian, yhden joulunajan suosikkikukistani.

Ihastuin skimmiaan vasta muutama vuosi sitten. Se on kestävä, monipuolinen kukka, joka sopii niin kukka-asetelmiin, kransseihin kuin ihan vain viherkasviksi. Skimmia kestää myös kylmää, joten se käy mainiosti myös loppusyksyn ulkoistutuksiin.

Skimmiassa on kaunis, hieman sammunut punaisen väri ja tummanvihreät lehdet. Se ei pröystäile komeudellaan kuten ritarinkukka, vaan viihtyy mielellään hieman taustalla. Minä nostan sen kuitenkin mielelläni paraatipaikalle!

Kummasti se punainen väri alkaa tupsahdella kukkiin. Nämä aridisian oksat tulivat meille jo yli kuukausi sitten muiden leikkokukkien mukana. Muut kukat jo luovuttivat, mutta aridisia saivat sitkeimpinä jäädä vielä maljakkoon.