Yli 80-vuotias iso alppiruusu on mökkipuutarhamme kruunu. Se on yksi puutarhamme alkuperäisistä, säilyneistä kasveista.
Alppiruusumme on luultavasti peräisin 1930-40-luvulta, jolloin mökkitontillemme rakennettiin ensimmäinen talo ja sen puutarha perustettiin. Alppiruusu sijaitsi aiemmin yläpihalla, mutta 70-luvulla appivanhempani siirsivät alppiruusun alapihalle järven puolelle. Siinä sillä oli suojaisa kasvupaikka vanhan talon katveessa.
Vanha talo purettiin uuden mökin tieltä kolme vuotta sitten, ja samalla naapuritontin puustoa raivattiin reilusti. Pelkäsin vanhan alppiruusun puolesta: muuttuvatko sen kasvuolosuhteet nyt liikaa?
Mutta mitä vielä! Alppiruusuvanhus on edelleen hyvissä voimissa, kuten näistä kuvista näkyy. Vaalenliiloja kukkia tuntuu tulevan tänä vuonna ennätysmäärä, ja uutta kasvuakin on näkyvissä. Alppiruusu saa keväisin ja syksyisin lannoitusta kompostimullalla, ja keväisin suojaan sen varjostusverkolla ja kastelen reilusti.
Alppiruusu tulee siis säilymään pihamme kruununa vielä pitkään!