Virkattu valeampiaispesä – onko siitä apua?

virkattu ampiaispesä

Virkattu valeampiaispesä tuntuu olevan tämän kevään hitti. Sen pitäisi hämätä pesää rakentavia ampiaisia niin, että eivät tekisi sen lähelle pesää. Näihköhän se toimii? Pitihän sitä kokeilla itse.

Virkattu ampiaispesä aiheutti hieman hilpeyttä muissa perheenjäsenissä. Näytin heille kaikeassa hiljaisuudessa virkkaamiani harmaita palloja. Yksi ihmetteli, että ”Onks toi joku stressipallo?”. Toinen arvasi jo oikein.

virkattu ampiaispesä

Virkkasin pesät ilman sen kummempaa ohjetta paksusta villalangasta, mutta tässä jonkinlainen ylös kirjoittamani ohje. Parempiakin löytyy varmasti verkosta!

Aloitin neljällä ketjusilmukalla, jotka suljin renkaaksi piilosilmukalla. Virkkasin ympyrään 8 kiinteää silmukkaa, ja suljin taas piilosilmukalla. Jatkoin näin virkkamalla kiinteitä silmukoita ja lisäsin seuraavalla kerroksella muutaman silmukan. Seuraava kerros meni ilman lisäyksiä, seuraavilla kahdella kerroksella lisäsin silmukan aina neljän kiinteän silmukan välein. Sitten taas kaksi kerrosta ilman lisäyksiä.

Sitten lähdettiin jo kaventamaan: 3 ks, kiinteä silmukka yhden yli, taas kolme ks ja kiinteä silmukka yhden yli. Seuraava kerros samoilla kavennuksilla, mutta neljän silmukan välein.

Tässä vaiheessa pesässä oli vielä sopiva täyttöaukko, jonka kautta täytin pesän sanomalehtipaperilla. Sitten jatkoin kiinteiden silmukoiden virkkaamista ja kaventamista parin kerroksen verran, kunnes pesän saattoi sulkea.

Helppo virkattava, eikä ulkonäöllä ole tässä tapauksessa niin kauheasti väliä. 🙂

Sitten vain pesät nastoilla kiinni mökin ja aitan ulkopuolelle sellaisiin paikkoihin, joissa pesiä on yritetty tehdä. Keltainen nasta näyttää vielä sopivasti ampiaiselta. 🙂

Saa nähdä miten tepsivät!

virkattu ampiaispesä

virkattu ampiaispesä

 

Mainokset

Kevään varhaiset kukkijat

pinkit sinivuokot

Viime viikkojen lämmin sää on saanut mökkipuutarhat kukkimaan. Kasvuvauhtiin ovat päässeet niin vuokot kuin sipulikukatkin, ja perennapenkeissä viritellään jo vihreää kasvukautta.

Vietimme mökkikauden aloitusta pääsiäisenä omalla mökillämme. Siellä kukkivat jo vuokot, krookukset ja lumikellot.

sinivuokot

valkovuokot

krookus

lumikello

Pääsiäisen alla lunta löytyi vielä mökin alarinteestä, juuri siitä, missä vuorimännyt kasvavat. Parissa päivässä lumi oli kuitenkin jo poissa. Kevätsuojat viritin vuorimäntyjen päälle kasvitukien varaan.

kevätsuoja vuorimännyillä

Syksyllä perustamastani perennapenkistä kurkistivat jo ensimmäiset piipot. Laukkojen kasvu on hurjaa! Tuntui, että ne venyivät joka päivä useita senttejä pituutta! Verikurjenpolvissakin näkyi jo ihan pienenpienet alut, ja tähtiputkien juurestakin pystyi näkemään, että kyllä ne kasvuun lähtevät!

alliumit

Toisen pääsiäispäivän vietimme äitini mökillä kevättöitä tehdet. Sielläkin puutarha oli jo herännyt talviunesta, ja perennapenkeissä näkyi siellä täällä jo vihreää. Raparperin kauniit alut puskivat esiin maasta, ja viinimarjapensaissakin oli jo isot lehtien alut. Ihanaa aikaa tämä kevät!

raparperinalut

komeamaksaruoho ja talventähti

krookukset

viinimarjapensaat

Mökkikausi alkoi pääsiäisenä

tete-narsissit

Mikä mahtava aloitus mökkikaudelle! Pääsiäisen pitkät pyhät ja upeat, lämpimät päivät saivat meidät aloittamaan mökkeilyn.

Vaikka olemmekin viettäneet mökillä viikonloppuja talven läpi, oli nyt pääsiäisenä aika yöpyä mökillä ensimmäistä kertaa sitten viime syksyn. Ja mikä oli mökkeillessä, kun sää suosi, aurinko paistoi ja järvestäkin lähtivät jäät.

Rentouttava, ihana pääsiäinen jatkuu vielä muutaman päivän, nautitaan siitä ja tästä upeasta keväästä!

leinikit

pääsiäisen kahvipöytä

rairuoho

tipu

lehmuksenoksa

lehmus

joutsen

Verenpisaran latvominen

verenpisaran taimi

Ostin kuukausi sitten verenpisaran pienen taimen puutarhamyymälästä. Pieni taimi oli ehtinyt venähtää niin pitkäksi, että oli aika latvoa se.

Verenpisara kuuluu niihin kasveihin, jotka ovat aiemmin olleet inhokkejani, mutta ovat nyt alkaneet kiinnostaa. Siispä hankin itselleni pienen verenpisaran taimen, kun sellainen tuli eteeni. Tämä Fuchsia ’Harry Grey’ on riippuva verenpisara, jossa pitäisi olla kauniit valkoiset kukat. Se sopii ruukkuistutuksiin.

Taimi oli venähtänyt muutamassa viikossa reilusti pituutta. Sen sai nyt hyvin latvottua, ja samalla kertaa siitä sai myös reilunkokoisen latvapistokkaan.

verenpisaran taimi

Tuossa yllä olevassa kuvassa näkyy hyvin, miten verenpisara kasvattaa rungon lähelle oksahaaroihin lehtiä, joista sen sitten latvomisen jälkeen pitäisi lähteä jakautumaan.

verenpisaran latvominen

Taimeen olisi hyvä jättää vähintään kolme lehtiruusuketta, ja leikata se latvottaessa sitten poikki niiden yläpuolelta.

verenpisaran latvominen

Toivottavasti verenpisarani lähtee tästä hyvään, tuuheaan kasvuun! Samoin latvapistokas, jonka vain laitoin sellaisenaan multaan. Sen voisi laittaa minikasvihuoneeseen tai kuvun alle, jolloin se saisi sopivat olosuhteet juurtumiseen. Liikaa ei verenpisaraa saa kastella, joten katsotaan maltanko olla hukuttamatta näitä alkuja!

verenpisaran latvapistokas

verenpisaran latvapistokas

Pajunkissakranssi pääsiäiseksi

pääsiäiskranssi

Mökkirannan pajuissa kasvoi komeita pajunkissoja. Niistä syntyi helppo kranssi palmusunnuntain kunniaksi.

Pajunkissakranssissa ei koreilla säntillisyydellä, vaan kranssissa oksat saavat sojottaa juuri sinne minne haluavat. Rouhean kranssin pääosassa ovat herkät ja pehmeät pajunkissat.

Taivutin kranssin pojaksi kaksi pitkää pajunoksaa, ja kiinnitin lyhyiksi leikatut pajunoksat taipuisalla kukkalangalla kiinni pohjarenkaaseen.

Tämä kranssi koristaa mökkipöytää koko pyhien ajan.

pajunkissakranssi

pajunkissakranssi

pääsiäiskranssi

pajunkissat