Mustikka, kurkuma ja sipuli värjäävät pääsiäismunat

Luonnonväreillä saa värjättyä pääsiäismunat turvallisesti – ja ne ovat sitä paitsi kauniita!

Miten ihanan luonnolliset ja kauniit sävyt luonnonväreillä saakaan pääsiäismuniin! Värjäsin nämä munat mustikalla, kurkumalla ja sipunkuorilla. Värisävyihin saa vaihtelua sen mukaan, miten paljon kutakin väriainetta käyttää. Arvaatko, millä mikäkin muna on värjätty?

Tämä aivan upea vaaleanharmaa sävy syntyi mustikalla. Laitoin keitinveteen kymmen pakastemustikkaa juuri ennen kuin vesi alkoi kiehua. Lisäksi lisäsin keitinveteen puoli ruokalusikallista etikkaa. Lopputuloksena oli todella kaunis harmaan sävy. Tuon takana näkyvän kananmunan sain kivan siniseksi hieromalla siihen raakaa mustikkaa. Hauska lopputulos sekin!

Etualalla oleva kauniin vaaleankeltainen muna sai sävynsä kahdella ruokalusikallisella kurkumaa. Keitinveteen lisäsin taas puoli ruokalusikallista etikkaa. Takana olevat vaaleanruskeat kananmunat saivat kauniin värinsä perinteisesti sipulinkuorista. Näin voimakkaaseen väriin riitti puolikkaan pienen sipulin kuori. Ja taas keitinvedessä oli puoli ruokalusikallista etikkaa.

Vaikka näistä keittämällä värjätyistä kananmunista puuttuukin se lasten kanssa maalaamisen riemu, ovat nämä kyllä ihan hyvä vaihtoehto – ja paljon siistimpi sellainen – pääsiäismunien värjäämiseen. Helppoa hommaa!

Hyvää pääsiäistä! ❤

Advertisement

Gluteenittomat lime-cupcaket pääsiäispöytään

Pääsiäisen kahvihetkien herkkupalaksi sopivat cupcaket maustetaan kirpeällä limellä ja koristellaan keltaisella kuorrutteella ja pienillä suklaamunilla. Gluteenittomina ne sopivat myös keliaakikoille ja vehnäallergikoille.

Leivoin palmusunnuntain kunniaksi nämä supermaukkaat ja makeat kuppikakut, jotka saivat kivan pääsiäiseen sopivan tvistin suklaamunista ja keltaiseksi värjätystä kuorrutteesta. Ohje on 12 kuppikakulle ja reilulle määrälle kuorrutetta. Kuorrute muuten säilyy muutaman päivän jääkaapissa, joten osan kuppikakuista voi hyvin pakastaa ja lämmittää iltapäiväkahville.

Gluteenittomat lime-cupcaket, 12 kpl

125 g huoneenlämpöistä margariinia

3 dl sokeria

2 kananmunaa

4 ½ dl gluteenittomia jauhoja

1 tl leivinjauhetta

ripaus suolaa

1 ½ dl piimää

3 rkl limen/sitruunan mehua

1 rkl rastettua limen/sitruunan kuorta

Kuorrute

100 g huoneenlämpöistä voita

200 g maustamatonta tuorejuustoa

6-7 dl tomusokeria

1 rkl limen/sitruunan mehua

1 rkl raastettua limen/sitruunan kuorta

koristeluun gluteenittomia pääsiäiskarkkeja ja pieniä suklaamunia

Lisäksi

12 pahvista kuppikakkuvuokaa

Kuumenna uuni 175 asteeseen.

Vatkaa huoneenlämpöinen margariini ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Lisää munat yksi kerrallaan voimakkaasti vatkaten.

Sekoita gluteenittomat jauhot sekä leivinjauhe ja suola keskenään. Lisää ne siivilän läpi muna-sokerivaahtoon vuorotellen piimän kanssa. Lisää limen mehu ja kuoriraaste. Sekoita hyvin.

Täytä kuppikakkucuoat niin, että 2/3 tulee täyteen. Paista uunin keskiosassa noin 20 minuuttia. Tarkista kypsyys puutikulla.

Anna kuppikakkujen jäähtyä ennen kuorruttamista.

Vatkaa huoneenlämpöinen voi ja tuorejuusto keskenään. Siivilöi tomusokeri sekaan, lisää limemehu ja kuoriraaste. Sekoita kunnes kuorrute on tasaista ja notkeaa. Lisää tarvittaessa tomusokeria, jos kuorrute jää mielestäsi liian löysäksi.

Laita kuorrute pursotinpussiin ja pursottimeen ja kuorruta kuppikakut. Aloita kuppikakun reunalta ja etene kohti keskustaa pyörivällä liikkeellä. Koristele gluteenittomilla pääsiäiskarkeilla ja pienillä suklaamunilla.

Kokemuksia IKEA-testaajana: tuloksena kukkivat tomaatintaimet

Olemme saaneet olla tämän talvikauden mukana IKEA Testaajat -ryhmässä, jossa olemme voineet kertoa käyttökokemuksia erilaisista arkea parantavista ratkaisuista ja muutoksista kodissamme. Testi on nyt puolivälissä, ja on aika kertoa siitä teillekin.

Tammikuussa alkaneessa testauksessa meillä on ollut mahdollisuus kokeilla esimerkiksi IKEA VÄXER -kasvilamppua ja -istutussettiä. Se olikin mahtava kokemus! Siitä ja muistakin testikokemuksista pääset lukemaan täältä IKEA Suomen Testaajat-blogeista.

Vesiviljelyyn perustuvassa istutussetissä siemenet kylvetään kivivillalieriöihin, jotka siis saavat tarvitsemansa veden istutuskaukalon pohjalle laitetusta vedestä. Siemenet alkoivat itää yllättävän nopeasti. Kylvin lieriöihin tomaatin, persiljan, basilikan ja rucolan siemeniä. Niistä persiljan itäminen kesti pisimpään – niin kuin persiljan siemenillä yleensäkin kestää.

 

Istutussetti oli ihan ikkunalaudallamme, mutta kun taimet olivat tarpeeksi isoja, siirrettiin kivivillalieriöt hohkakivisoralla täytettyihin ruukkuihin ja kasvamaan kasvivalon alle. Ja siitähän ne riehaantuivatkin!

 

Ei aikaakaan, kun sekä basilikan että yllättäen tomaatin taimet olivat kasvaneet reiluun mittaan. Satoa alettiin saada basilikasta keskellä pimeää talvea – mikä ihana tilanne! Persiljan ja rucolan kasvu oli huomattavasti hitaampaa.

Ja ne tomaatit! Mitä ihmettä niille tapahtui? Ne kasvoivat, kasvoivat ja kasvoivat! Lopulta ne oli pakko siirtää pois, sillä niiden lehdet alkoivat jo paistua kasvivalon alla, ja kukkanuput kehittyä. Katsokaa mitkä juuret ne olivat kehittäneet!

Tämä kuva puhuu paljon. Tuo korkea, vihreä ja kukkanuppuja kasvattanut tomaatintaimi kasvoi siis vesiviljelyssä kasvilampun alla. Viereinen hennonvihreä, hontelo taimi aloitti kasvunsa vesiviljelyssä, mutta jatkoi sitä tavallisessa mullassa valoisalla ikkunalaudalla.

Kun kolme isoa tomaatintainta siirtyivät jatkamaan kasvuaan multaan ja isompiin ruukkuihin, sain siirrettyä nuo hontelot taimet takaisin vesiviljelyyn. Hyvin näyttävät nekin edistyvän eivätkä näytä kärsineen siitä, että olivat välillä mullassa.

Ja nyt sitten ihmettelen näitä maaliskuussa kukkivia tomaatintaimiani. 🙂

Orkideat kukkivat!

Voi tätä kukkien kirjoa ja komeutta, mikä orkideoja tulvillaan olevasta kasvihuoneesta löytyy! Nämä käsittämättömän upeat kukat ovat kiehtovia ilmestyksiä. Niiden kauneudesta voi vain lumoutua.

Kuvasin nämä upeat orkideat maaliskuun alussa Göteborgin kasvitieteellisessä puutarhassa. Siellä on neljä orkideoja täynnä olevaa upeaa kasvihuonetta, ja vierailumme ajoittui sopivasti kukkimisen huippuajankohtaan.

Göteborgin kasvitieteellisen puutarhan orkideatalossa on noin 1 200 orkidealajiketta, tärkeimpinä puikkokämmekät, katleijat ja venuksenkukat. Paitsi kaupunkilaisten ja turistien matkakohde, on orkideatalo myös tutkimuspaikka. Jokaisen kasvihuoneessa olevan kukan alkuperä, ikä ja tietenkin laji on tarkkaan kirjattu ylös, ja kukkien kasvua tutkitaan. Siellä järjestetään myös paljon aiheeseen liittyvää koulutusta ja luentoja: meidänkin vierailun aikana talossa kiersi ryhmä, jonka kannoilla yritin pysyä ja oppia uutta! 🙂

Mutta se tekstistä, nyt saatte herkutella kukkaloistolla!

Orkideojen lisäksi Botaniskassa pääsee nauttimaan myös kolmen muun kasvihuoneen tarjonnasta: mehikasvitalo, begoniatalo ja torpiikkitalo. Huoneita on peräti 11, joten varaa käynnille aikaa!

Ja muistathan kaupungin toisen kasvihuoneen, josta kirjoitin jo aiemmin? Trädgårdsföreningenin kasvihuone sijaitsee aivan kaupunkin keskustassa, kannattaa käydä sielläkin!

Göteborgs Botaniska Trädgård, Carl Skottsbergs gata 22A, Göteborg.

Viimeiset talventörröttäjät

Olisivatkohan nämä jo viimeiset hangelta löytyvät talventörröttäjät? Talvi tuntuu pitävän kiinni lujaa, eikä kevät pääse etenemään etelässäkään. Silti vaihtaisin nämä talventörröttäjien pikkuauringot mielelläni jo lämmittävään kevätaurinkoon.

Nämä viikonlopun hiihtoretkellä maljakkoon keräämäni talventörröttäjät ovat kuin pienet auringot. Napsin niitä mukaani mökkijärven jäällä tehdyn hiihtoretken jälkeen, kun kiersimme takaisin kaislikkoa ja pellonreunaa pitkin.

Mökillä talventörröttäjät pääsivät isoon lasipurkkiin. Niitä kannattaa tarkastella ihan läheltä: huomaatko, nehän ovat kuin pieniä aurinkoja!

Nämä keräämäni talventörröttäjät ovat koiranputkia ja mesiangervoja, taisi joukossa olla yksi siankärsämökin.