Tee itse puolukkakranssi

 

tee itse puolukkakranssiNyt on juuri oikea aika käydä puolukkametsässä keräämässä kipot täyteen herkullisia marjoja! Siinä samassa voi mukaan ottaa sylillisen puolukanvarpuja ja tehdä niistä kranssin kotioven pieleen.

puolukanvarvut

Kävin viime viikonloppuna metsässä keräämässä puolukoita, joita olikin mättäillä mielin määrin. Keräsin koriin myös puolukanvarpuja ja ajattelin tehdä niistä kranssin. Kranssin pohjaksi otin myrskyn kaatamasta pihlajasta pari ohuehkoa oksaa. Muistahathan, että varpuja ja oksia saa kerätä metsästä vain maanomistajan luvalla!

En ollut aiemmin tehnyt kranssia puolukanvarvuista, mutta se oli todella helppoa ja nopeaa! Kotona aikaa kului vain puolisen tuntia, ja tällainen kranssi siitä tuli. 🙂

puolukkakranssi

Kranssin pohjan voi tehdä ohuista, taipuisista oksista, rautalangasta, sanomalehdistä tai vaikka lankahenkarista. Minä taivutin pohjan muutamasta pihlajan oksasta ja sidoin sen halkaisijaltaan noin 20 cm levyiseksi renkaaksi. kranssipohja oksista

Tarvikkeet puolukkakranssiin

  • iso nippu puolukanvarpuja (muistathan pyytää luvan maanomistajalta!)
  • pari ohutta oksaa pohjarenkaaksi (tai rautalankaa, lankahenkari, sanomalehtiä)
  • ohutta vihreää rautalankaa (askartelukapoista)
  • sivuleikkurit

Tee näin:

  1. Sido haluamasi kokoinen kranssin pohja ohuista oksista. Kiinnitä oksat useasta kohdasta muutamalla kierroksella rautalankaa.
  2. Ota kolme puolukanvarpua nipuksi ja sido ne muutamalla kierroksella rautalankaa sivuttain kiinni kranssipohjaan (ks. aloituskuva ja kuva alla).
  3. Jatka näin sitoen aina uusi kolmen varvun ryhmä noin 5 senttiä edellisestä oikealle. Jatka näin, kunnes joko kranssipohja on peitossa. Jos varvuissa on puolukoita, ryhmittele niitä esimerkiksi tasaisesti kranssin kaikille puolille.
  4. Tee ripustuslenkki (ks. kuva alla): leikkaa noin 20 cm rautalankaa, taita se kahtia ja kierrä hieman kierteille. Pujota ripustuslenkki haluamaasi kohtaan kranssipohjan oksan ympäri ja sido solmuksi. Piilota solmu oksien sekaan ja taita sen päät oksan ympärille.
  5. Ripusta valmis kranssi oveen. Parhaiten kranssi säilyy vihreänä ulkona, mutta kaunis se vaikka syksyisen illallispöydän kattauksessakin

puolukkakranssin sitominen

kranssin ripustuslenkki

puolukkakranssi

Mainokset

Vihdoinkin tomaatteja!

itse kasvatetut tomaatit

Näitä tomaatteja on odotettu kauan! Siemenestä kasvatetut taimet alkoivat tuottaa satoa vasta nyt syyskuun lopulla. Ensin niiden vain piti selviytyä ilkivallan kourista.

Minulla on muutama tomaatin taimi, joista osan kasvatin itse siemenestä ja osan sain ystävältäni, kiitos vain Susan! 🙂

Jos luit aiemman postaukseni poutapilvestä, on tämä kuin jatkumo sille tarinalle. Poutapilven miltei tuhonneet teinit heittivät alkukesästä myös tomaatin- ja paprikantaimet pitkin pihaamme. Pienissä taimissa oli lajikelaput kertomassa kunkin lajikkeen nimen, mutta voitte arvata, mikä sotku maahanheitetyistä taimista ja nimilapuista syntyi. Eihän sitä pystynyt selvittämään millään.

Niinpä pelasti sen mitä voin ja laitoin jäljelle jääneet tomaatit kaikki samaan tekstiilipintaiseen kasvisäkkiin.

itse kasvatetut tomaatit

Taimet kasvoivat hyvin, kukkivat ihan kohtuullisesti ja alkoivat tuottaa hedelmiä. Kuten varmaan meillä kaikilla tänä kesänä, eivät nämäkään tomaatit meinanneet valmistua millään. Ne olivat minulla ihan ulkosalla, eivät kasvihuoneessa, joten sekin tietenkin hidastutti niiden valmistumista. Pihamme on aurinkoinen ja kesäisin usein jopa paahteinen, eli ihan ihanteellinen tomaattien kasvulle. Tänä vuonna tuosta paahteesta ei sitten ollutkaan tietoa, eikä tomaattien kasvu ollut mitenkään nopeaa.

vihreä tomaatti

Yksi taimista oli erilainen kuin muut, se kasvoi pitkärunkoiseksi ja sen tomaatit ovat nyt todella suuria, halkaisijailtaan 4 cm. Muut ovat tuollaisia pieniä 1,5 sentin kokoisia pikkutomaatteja.

itse kasvatetut tomaatit

Kun yöt alkoivat pari viikkoa sitten kylmänä, nostin tomaattisäkin sisään. Niiden kasvusäkissä on kahvat, joten ne on helppo siirtää parin metrin matkan verran sisätiloihin olohuoneen ikkunan eteeen. Parin-kolmen päivän kuluttua ensimmäisissä tomaateissa alkoi jo näkyä värimuutosta, ja viikossa olimme saaneet ensimmäiset kypsät tomaatit!

Nyt kun lämpöä on ollut päivisin ihanasti yli +15 astetta ja aurinkokin on paistanut, ovat tomaatit saaneet olla päivät ja muutaman yönkin ulkona. Viime yöksi nostin ne jälleen sisälle – onneksi, sillä meillä oli aamulla lämpömittarin mukaan vain +5 astetta. Päivän ne saavat taas viettää ulkona, aurinkoa ja lämpöä kun on luvassa.

Olemme siis herkutelleet itse kasvatetuilla maukkailla tomaateilla nyt jo viikon ajan. Joka päivä kypsyy muutama uusi tomaatti, ja ne heitetään salaatin sekaan tuomaan väriä ja makua. Ja onhan sen itse kasvatetun tomaatin maku niin hyvä! 🙂

 

 

Poutapilvi – selviytyjä

poutapilvi

Tämä ihastuttava poutapilvi koki kovia alkukesästä, kun pihallamme riehuneet teinit rikkoivat sen ruukun. Niin vain se selvisi rytäkästä – ja kukkii edelleen!

Olimme alkukesästä mökillä, kun viikonloppureissulta palattuamme näimme etupihallamme olleen kukkaruukun heitettynä maahan ja rikkoutuneena. Nuorisojoukko oli ”huvitellut” edellisenä yönä ja tehnyt samankaltaisia ja hieman vakavampiakin tuhotöitä lähikaduilla.

Olin istuttanut juuri hankkimani poutapilven sekä riippapelargonin isoon saviruukkuun. Kuvasta näkyy, miten poutapilveä tuskin havaitsee tuolta multakasan ja riippapelargonin oksien alta.

rikottu kukkaistutus

Kun tuota multakasaa alkoi selvitellä, kävi ilmi, että itse asiasa tuo riippapelargoni oli kärsinyt rytäkässä pahiten. Siitä oli jäänyt vain yksi oksa ehjäksi. Poutapilvi oli oikeastaan ihmeen ehjä ja kokonainen, vaikka sen versot ovat hauraat ja katkeavat helposti.

Istutin kasvit saman tien uudestaan. Sinnikkäästi ne toipuivat kolauksesta, tosin ei tuosta riippapelargonista ehtinyt juurikaan yhtä rehevää ja monioksaista kesän aikana tulla.

Mutta poutapilvi selvisi hyvin. Se on kukkinut koko kesän, ja jatkaa edelleen upeana.

poutapilven kukat

Poutapilvi (Euphorbia hypericifolia) eli harsotyräkki on yllättäen joulutähden sukua. Siitä kasvaa kesän aikana valkoinen pilvi, tuuhea ja mätästävä. Se voi olla korkeudeltaan noin 20-30 cm, minun poutapilveni korkeus on tuossa haarukassa.

Poutapilvi viihtyy auringossa tai hieman varjossa. Meillä poutapilvi on etupihalla, johon paistaa aurinko aamusta noin puoleen päivään, ja sitten taas iltapäivästä iltaan – ihanteellinen kasvupaikka siis.

Poutapilvi on helppohoitoinen, sillä sen kukkia ei tarvitse nyppiä tai hoitaa, lakastuneiden tilalle kasvaa huomaamatta uusia. Lannoitusta ja kastelua se kaipaa, mutta esimerkiksi tänä sateisena kesänä sille ei tarvinnut montaakaan kertaa antaa lisäkastelua sateiden välissä. Ei haittaa, vaikka poutapilvi välillä kuivahtaa, eli viikonkin mökkireissusta sen pitäisi selvitä hyvin.

Koska kasvi oli minulle ennalta ihan tuntematon, laitoin sen kaveriksi vain tuon riippapelargonin. Ensi kesänä aion kokeilla poutapilveä hieman isommassa ryhmässä muiden kesäkukkien kanssa. Aivan – poutapilven pitäisi talvehtia, ja sitä minäkin yritän saada aikaiseksi.  Vien sen talveksi viileään pelargonien kanssa, katsotaan kuinka käy!

poutapilvi loppukesästä

 

Kesä viipyilee vielä puutarhassa

ranskanlaventeli

Vaikka yöt ovat jo viileitä eikä päivälämpötilakaan kovin korkealle kipua, on pienessä kaupunkipihassa vielä vihreää. Muisto kesästä viipyilee vielä perennoissa ja kesäkukissa.

Muutamana aamuna lämpötila on ollut jo viiden asteen alapuolellakin, mutta silti pieni kaupunkipihamme pysyy ihmeen vihreänä. Jopa kukatkin jatkavat syyskukintaansa, kuten tämä meidän rantalaukkaneilikkamme. Se on koko kesän puskenut kukkaa, eikä ole pitänyt ollenkaan taukoa!

rantalaukkaneilikka

kaupunkipiha

Tarhajukkaviiniköynnöskin on upean vihreä, sekin jatkaa vielä kasvuaan ja tekee uusia lehtiä. Jos tämän viikon lämpötilat kipuavat sinne +15 asteen korville kuin tänne Etelä-Suomeen on luvattu, niin vehreyttä riittää vielä jonkin aikaa.

tarhajukkaviiniköynnös

Rauniokilkkakin on ihana vehreä ja kaunis ilman kukkiakin.

rauniokilkka

Mehitähdet viihtyvät rauniokilkan kaverina kivien lomassa.

mehitähti

Meillä on puutarhassamme paljon kiviä. Rantakivet täyttävät terassilaudoituksen ja koristekivikatteen väliin jäävän tilan. Kivien alla on juurimatto, joten sieltä ei puske rikkaruohoa läpi. Omenapuusta varisevat lehdetkin on helppo kerätä kivikatteiden päältä pois.

rantakivi puutarhassa

Kuunliljat aloittivat kukintansa oikeastaan vasta viikko sitten. Ne ovat etupihallamme paikassa, johon paistaa vain aamuaurinko. Olen jakanut näitä japaninkuunliljoja muutaman vuoden välein, nyt olisi taas ensi kesänä uuden jakamisen aika. Kukinta on tänä vuonna hieman vaisua, ehkä juuri tuon jakamistarpeen vuoksi, mutta kaunista silti.

kuunlilja kukkii

Top 5 + 1 viherlöydöt Habitaresta

syyskimppu

Habitare tarjoilee jälleen uusia ideoita kodinsisustajalle. Minä poimin messuilta vihersisustajaa kiinnostavia uutuuksia sekä kauniita katseenvangitsijoita. Tässä viisi mielenkiintoisinta löytöä, ole hyvä!

Viherkasvit ja kukat olivat tänä vuonna kauniisti esillä Habitaressa, mutta edellisten vuosien viherviidakot olivat silti kadonneet. Nyt pääosassa olivat kaktukset, suurilehtiset viherkasvit sekä näyttävät kukkakimput. Näyttävyys ei kuitenkaan tarkoittanut värikkyyttä, kuten tuo yllä oleva kuva todistaa. Kauniit heinät ja tummanpuhuvat neilikat riittävät luomaan varsin näyttävän kimpun.

unelma

Isojen viherkasvien lehdet, kuten peikonlehdet ovat jo jonkin aikaa päätyneet maljakkoon yksittäisinä katseenvangitsijoina. Dekon osaston ilmeestä vastannut Seija Killström oli asettanut isoäidin kasvina tunnetun unelman oksan maljakkoon. Kiva idea, jonka viimeistelevät kauniit värit seinässä ja terrakotta-astioissa.

viherkasvit

Tämä ihastuttava idea löytyi sisustustrendejä esittelevältä Signals-osastolta. Näyttelyosaston lattianrajaan oli tehty asetelma pienistä viherkasveista. Hauska idea on helposti kopioitavissa myös pienempään mittakaavaan vaikka olohuoneen pöydälle.

Verso Design

Verso Designin osastolta löysin tämän kivan amppeliviritelmän. Seinäkiinnikkeeseen ripustettavaan laakeaan koivupuiseen tarjottimeen mahtuu monta vihrekasvia. Tämä olisi käyttökelpoinen myös keittiössä yrttitarjottimena!

seinähylly

Muoto2:n osastolla oli kivat pienet Turn-seinähyllyt, jotka ovat täydellisiä viherkasveille tai vaikka kirjoille. Toimivat sekä yksittäisinä että ryhmään aseteltuina, jos seinäpinta-alaa on paljon.

peikonlehti

Ikean osastolla oli käytetty upeita peikonlehtiä kattauksessa lautasen alla tabletteina. Näyttävää, eikö totta? Viherkasviteemaa oli vielä jatkuttu pienissä ruukuisa olevilla mehikasveilla.

Lisää Habitaren löytöjä pääset näkemään Instagramissa @putkinotkoblog, käy kurkkaamassa!